Sit� sun t�t
, klikkaa ja odota!!  2. Kotisivuni 


Tervetuloa teksti- ja kuvamatkalle Paulaharjun kirjan "Vanhaa Lappia ja Per�pohjaa" opastuksella.
Olen t�h�n ker�nnyt Samuli Paulaharjun (1923) ja Aaro Nuutisen (1933) ottamia
valokuvia Kittil�st.
Kuvien laatu on v�ltt�v� tai tyydytt�v�. Ne kuitenkin kertovat paljon tarkkasilm�iselle sen aikaisesta el�m�nmenosta
.

T�t� sivustoa pit�� kittil�l�isl�ht�inen Pekka Johannes Nyk�nen LKT. 
Sis�tautien ja reumasairauksien erikoisl��k�ri.

Via Pekka Nykanen

Kittil�n mies, joka voitti raha-arpajaisissa p��voiton 300000 markkaa.  (Ingervo  1933)

Vesa Uusisalmi kertoi 19.10.2007:
P��voiton voitti Jolan Aukku eli Augusti Rautiola . Siit� puhuttiin nuoruudessani, tunsin miehen, ja h�nen tytt�rens� k�viv�t Kittil�n yhteiskoulua yht� aikaa kanssani.

Is�ni ,Martti Nyk�nen ( Pekka Nyk�sen is� ) kertoi, ett� raha-arpajaisten p��palkinnon voittaja meni Helsinkiin ostamaan autoa kaverinsa kanssa. H�n  osti Chevroletin, ja kaupan pihalla n�ytettiin, miten auto toimii. Siin� oli autokoulu. Sen j�lkeen kaverukset ajoivat koko Suomen l�pi Kittil��n, ja matka kesti 1-2 viikkoa seikkailuineen. Auto oli kotipihalla, ja maksua vastaan k�ytettiin kyl�l�isi� huviajelulla, ja tarvittaessa turisteja ajettiin pidemm�llekin. Ohi ajaneet turistit ihmetteliv�t, miten noin k�yh�n talon pihalla on noin upea auto.





Kittil��n saatiin uusi yhteiskoulu vuonna 1958. Koulun rehtori, Vilho Rinne, puhuu koulun peruskiven muuraustilaisuudessa. H�nest� oikealla on kirkkoherra Eeli Auno kirja k�dess� ja h�nen takana puolisonsa.

Itse aloitin syksyll� 1959 Kittil�n yhteiskoulun ensimm�isell� luokalla opinnot. Kev��ll� 1959 rehtori Rinne luki yhteiskoulun pihalla kouluun hyv�ksyttyjen nimet. Tunsin ylpeytt�, kun nimeni mainittiin ensimm�isen�, merkkin� siit�, ett� olin tullut hyv�ksytyksi parhaalla pistem��r�ll�.
Kun peruskoulu aloitti toimintansa 1970-luvun alussa, osallistui is�ni my�s entisen yhteiskoulun huoltot�ihin vahtimestarin virassaan. 
( Pekka Nyk�nen kertoi ) 








index.html

 
Karkko= Kaarle Vuomaj�rvi..
 
T�ss� linkki Aslakin Kaamoksen kuvaukseen !
 
 
http://www.youtube.com/watch?v=jc20YhulksA



http://saamiblog.blogspot.com/

Mielenkiintoista, etenkin joikua...Mari Boine..






www.helenajunttila.net



Rovaniemi.fi

N�k�ala Ounasvaaralta.

Maisemakuva Rovaniemen Ounasvaaran juhannuskalliolta Ounasjoen suuntaan. 
Oikealle jatkuva saari on Lainassaari (Pullinsaari), joka on nykyisin hieman pienempi pinta-alaltaan. 
Valajaskosken voimalaitos valmistui 1960-luvun alussa ja vesi nousi jonkin verran my�s Rovaniemell� saakka. 
Vasemmalla n�kyy ihmisi� k�velem�ss� vaaralta alasp�in kohti lauttarantaa, josta p��si joen yli taajav�kiseen 
yhdyskuntaan, joksi Rovanieme� silloin kutsuttiin. Rovaniemest� tuli kauppala 1929. 
T�m� maisemapostikortti on myyty Ida Hannulan kirjakaupassa ja postitettu 22.2.1913, 94 vuotta sitten. 

Kuvan l�hetti Lena Kein�nen Rovaniemelt� ja tiedot kuvaan antoi Hannes H�rkk�.



Kemijoen lankkusilta.
Rovaniemen lankkusilta yli Kemijoen Lainaanrannasta kohti Valion rantaa. 
Kev�inen kuva on luultavasti 1940-50 lukujen vaihteesta,

muisteli kuvan rovaniemel�inen l�hett�j� Irmeli Lilja-Vilkko.


(Pekka Jaatisen kotisivuilta)
Jatkosodan ajalta

LAPIN SOTA
http://www.marskinmaja.net/Lappis.htm


http://www.rajajoki.com/lapland.htm




 


Klikkaa lapin pojan kotisivut


Kittil�lehti



 Mikko Holopainen
mikkoo






http://rr-rottweilers.com/





Levin Web-kamerat

Valtioneuvosto

Kittil�n s��                                               Matti Raekallion runoja l�ytyy                      
Levin s��                                                
  Reino Riemen sivulta                         

Lapin l��nin kelikamerat                         
                                                              

Koko Suomen kelikamerat                        

                                                               My�s hengen ravintoa tarjoaa Matti Raekallio mainioilla runoillaan!

T��lt� l�ytyy melkein kaikki ?

 

Harrastusaiheisia linkkej�:

Huumoriaiheisia linkkej�:

Kittil�n perhokalastajat
Matti Kaltiola (KMVK)

Ounasjoki ja lohi
Lapin riistanhoitopiiri

Huumori
Huumoririnki
Lis�� huumoria
 

 AW-huumorisivut

 

Freeware ohjelmien linkkej�:

Urheiluaiheisia linkkej�:

Webbigrafikkaa

Taustak. web-sivuille

Laskettelu
Alppikoulu
 

Moottoriurheilu 
Liikenneturvan
Kelkkapalsta
Moottorikelkka-lehti

Muita linkkej�:

Lapin l��nin kunnat:

Pelot ja paniikki
Politiikka
Shakin s��nn�t
S��st� rahaa

Valtion taideaarteita
Keksinn�t
Mikrobitti

Kemi
Keminmaa
Tornio
Tervola
Simo
Kuivaniemi

Pello
Ylitornio
Kolari

Muonio
Enonteki�
 

Rovaniemi
Ranua
Posio
Kemij�rvi
Pelkosenniemi
Salla
Savukoski
Kittil�
Sodankyl�
Inari

          

 

>Vastauksia yleisimpiin kysymyksiin

>K�ytt�sopimus
>Rekisteriseloste
>Alma Median tietosuojapolitiikka

Samalla tunnuksella voit k�ytt�� my�s seuraavia palveluita:
Aamulehti.fi
Balance Online
Hervannan Sanomat
Iltalehti Online
Kainuun Sanomat
Kankaanp��n Seutu
Kauppalehti Online
Kuhmolainen
Lapin Kansa
Luukku.com
MTV3 Anytime / Netti-tv
MTV3 Helmi
Nokian Uutiset
Oulun Etel�inen
Pohjolan Sanomat
Pyh�jokiseutu
Raahelainen
Raahen Seutu
Ruokala.tv
SAK-Portaali
Satakunnan Kansa
Sotkamo
Suur-Keuruu
Syd�n-Satakunta
ValkeakoskenSanomat

copyright Alma Media Oyj


30.11.2008 Sunnuntai   Lapin Kansa
Suuri puhallusko?

Entisen� puhelinteknikkona ja nykyisen� puhelimenk�ytt�j�n� ei voi olla ihmettelem�tt� TeliaSoneran poukkoilua ja uhkailuja niin sanottujen lankapuhelimien purkamisesta. Julkisuudessa kerrotaan Soneran tulosta pienent�vien, paljon kunnossapitoa vaativien pylv�slinjojen purkamistarpeesta.

Itselleni ja edustamalleni yritykselle tulivat uhkauskirjeet, joiden mukaan liittym�mme katkaistaan. T�m� siit� huolimatta, ett� ko. liittymien yhteyksill� ei ole yht��n pylv�st�! Kaikki tulevat sis�lle asti maakaapelissa. Uhkauskirjeet sis�lsiv�t tietenkin ilmoituksen, ett� n�iden liittymiemme hinnat nousevat kymmeni� prosentteja.

Jos n�iss� puuhasteluissa haluaisi n�hd� jotain huvittavaakin, on se Soneran tiet�m�tt�myys siit�, kuinka he hoitavat vastaavat palvelut ilmojen kautta mm. telefaxin osalta. Sen verran joku osasi kertoa, ett� puhelinnumerot tulevat muuttumaan, mutta eiv�t tied� millaisiksi.

Olisihan se tietenkin liikaa vaadittu, ett� jokin yritys voisi esitteiss� ja muussa tiedottamisessa k�ytt�� jo uusiakin numeroita.

Suuri puhallus taisi paljastua kuitenkin pari p�iv�� sitten, kun Sonerassa siirrettiin muutoksen aikataulua. Annetaan niiden 35 000 lankatilaajan pit�� viel� linjansa, kun kerran suostuvat maksamaan lis�� hintaa ja itse ministeri Suvi Lind�nkin painotti, ett� "emme voi puuttua siihen, jos TeliaSonera nostaa langallisten palvelujen hintoja".

Miksik�h�n suomalaiset olivat niin hyv�uskoisia ja lammasmaisia, kun antoivat mukisematta vanhan kunnon Telen markkinavoimien ja puhaltajien k�siin?

Teleliikenteen tuottamilla tuloilla pystyttiin ennenkin hoitamaan ja jopa kehitt�m��n puhelinoloja syrj�seuduillakin, minnek�h�n ne tulot nyt katoavat?

 

Kauko Launonen

puhelinasentaja 1955-1965

verkostoteknikko 1965-1977


 

 
21.04.09 Lapin Kansa

Rohmut kuriin

 

 

Puheenaihe

USA:ssa aloitettiin presidentti Ronald Reaganin kaudella uusliberalistisen kova markkinatalouden palauttaminen. George Bushin kaudella markkinatalouden s��tely lopetettiin kokonaan, mik� johti pankkien ja suuryritysten johtajien esteett�m��n saalistukseen. J�ttitulojen rohmuaminen on perustunut osakekurssin kehitykseen sidottuihin optio- ja osakepotteihin. Ne johtivat p�rssikurssien ved�tykseen ja lopulta koko talouden romahdukseen.

Mit� isot edell� sit� pienet per�ss�.

USA:sta kiirehdittiin ottamaan mallia my�s Suomessa, mik� on johtanut tuloerojen jyrkk� kasvuun t��ll�kin. Pieni� sosiaalietuuksia leikattiin 1990-luvulla eik� niit� ole haluttu korottaa my�sk��n kovan talouskasvun aikana. Niinp� esimerkiksi ty�markkinatuki on j��nyt jo yli 30 prosenttia j�lkeen reaalipalkkakehityksest� vuoden 1995 j�lkeen.

Samaan aikaan tulohaitarin toisessa p��ss� on rohmuttu j�ttituloja amerikkalaismallin mukaisesti. Ensimm�inen optioiden uhriksi joutunut yritys Suomessa oli Sonera, jossa juppijohto p�rssikurssin silmitt�m��n nostattamiseen pyrkien p��tyi ostamaan isolla rahalla umts-luvan eli k�yt�nn�ss� pelkk�� ilmaa Saksasta. Lopputuloksena oli Soneran romahdus ja siirtyminen ruotsalaiseen omistukseen.

T�st�k��n ei opittu vaan optioiden ja osakepottien jakaminen valtionyhti�iden korkeimmalle johdolle on my�s valtionyhti�iss� saanut jatkua. Ministerit ovat vain levitelleet k�si��n kun julkisuuteen on tullut tietoja johtajien hirmupalkki-oista. Sovittu mik� sovittu, on ollut vuosien ajan perustelu toimettomuudelle.

Kansaa raivostuttanut viimeisin kiista Fortumin johtajiston j�ttipotista syntyi siit�, ett� ministeri Mauri Pekkarisen vuonna 2005 laatima "karsittu" osakepotti ei riitt�nyt toimitusjohtaja Mikael Liliukselle. Pekkarisen ja ministeri Jyri H�k�miehen anti Liliukselle olisi ollut kaksi miljoonaa euroa vuodessa, mutta t�m� piti kiinni kolmen miljoonan euron potistaan.

Lilius sai l�hte� p��johtajan paikalta, mutta kuusikymppisen� el�kkeelle vuoden lopussa siirtyess��n h�n ei putoa tyhj�n p��lle. Liliukselle tulossa oleva 40 000 euron kuukasiel�ke vastaa kolmenkymmenenkahdeksan (38) keskim��r�ist� ty�el�kett� saavan el�kel�isen yhteist� tuloa.

J�ttim�ist� el�ketuloa saavia Suomessa on jo nyt. Meritan ja Nordean hallituksen ex-puheenjohtaja Vesa Vainion el�ke on 38 964 euroa kuussa. Suomen Pankin ja p��johtajana ja Euroopan keskuspankin johtajistossa ty�skennellyt Sirkka H�m�l�inen puolestaan kuittaa el�kett� yli 27 000 euroa kuussa. Kaikkiaan yli 15 000 euroa kuussa saavia el�kel�isi� oli viime vuonna parisenkymment�.

El�kkeisiin vaikuttavat ylisuuret palkat ja palkkiot ja ne pit�� kohtuullistaa. Mutta my�s superel�kkeiden kohtuullistamiseen on olemassa keino: el�kekatto. Useimmissa Euroopan maissa sellainen on. Esimerkiksi Norjassa lakis��teisten el�kkeiden katto alennetaan nykyisest� 7 800 eurosta vuoden 2011 alussa 5 000 euroon kuukaudessa.

L�ytyy varmasti niit�, jotka sanovat ettei hirmuel�kkeit� leikkaavaa el�kekattolakia voida eduskunnassa s��t��. Heille t�ytyy huomauttaa, ett� 1995 Lipposen ykk�shallitus esitti ja eduskunnan iso enemmist� hyv�ksyi nopeassa tahdissa lain, jolla pohjaosa leikattiin sadoilta tuhansilta pient� el�kett� saavilta. Ensi vuoden alussa tulee puolestaan voimaan laki, jolla my�s pienelle ty�el�kkeelle siirtyvilt� el�kkeit� leikataan jatkossa ns. el�kekertoimella.

Jos poliittista tahtoa on, rohmuaminen voidaan lopettaa. Poliittista tahtoa tarvitaan my�s pienten etuuksien ja my�s pienten palkkojen korottamiseen. Porvareilla sellaista tahtoa ei ole ollut eik� ole nytk��n. Tarvitaankin kansalaisten protestointia ja seuraavissa eduskuntavaalissa my�s poliittisten voimasuhteiden muuttamista.

 

Esko-Juhani Tennil�

Kirjoittaja on Vasemmistoliiton

kansanedustaja Lapista.

Ministerit ovat vain levitelleet k�si��n kun

julkisuuteen on

tullut tietoja johtajien hirmupalkki-oista.

 


 

 

 

karhu

RRohkea mies..karhulla ratsastelee vain..
 

u







Alkuun


 










 






















                          





Linkkej�: