hieroja ylojarvi

 
           
             
                                                               

  

       Eräänä aurinkoisena toukokuun päivänä (28.5.1993) ilmestyi kuin tyhjästä Tytin talon päähän kaksi virkeää koiranpentua. Toinen oli melkein valkea,  ja sillä oli  korvat lerpallaan. Toinen oli taas mustan - ja valkoisenkirjava,  ja korvat sillä oli terhakasti pystyssä. Se vaikutti puhtaalta karhukoiranpennulta, mutta ei se sitä ollut. Sen emä oli ruskea sekarotuinen naapurista mutta isä sitä vastoin karhukoira Aholanperältä,  ja se oli suunnittelemattoman risteytyksen tulos.
  Erinäisten sovittelujen jälkeen se jäi sisarelleni, joka talutteli sitä usein maantiellä, mutta minä aloin sitä kuljettaa kuntolenkeilläni metsissä ja kairoilla marjareissuillani.







  Se oli hyvin voimakasjalkainen uros, vilkas mutta samalla vähän juro luonteeltaan ja hyvin menevää sorttia. Sisarellani oli siinä talutushihnan päässä pitelemistä. Kaksi kertaa se lähti Hangasselässä kulkiessani Kalloon päin penikkakoirana, ja sen  piti noutaa Kallosta ja toisen kerran Kaukosesta. Koira vaelsi kummallakin kerralla kymmeniä kilometrejä. Kaulapannassa oli puhelinnumero,  ja sen mukaan tuli sitten soitto, mistä sen voi hakea. Ei sitä ole koskaan kovin opetettu, mutta se on hyvin sisäsiisti  kuitenkin samalla vähän kovakorvainen luonnonlapsi.

  

    Alussa sillä
 oli yksi ihmettelynaihe; mitä isoja sarvipäitä metsässä liikkuukaan? Sillä oli taipumusta ruveta juoksemaan niiden perässä ja haukkumaan niitä. Mutta porot tulivat pian sille tutuiksi, ja se huomasi, että ne kuuluvat metsään. Ja se tottui niihin ajatellen kai, että jättäväthän nekin hänet rauhaan, ja vissiinpä niiden isännät tekevät samoin. 
    Erään kerran tuli nuori poromies mönkijällä ajaen joskus syyspuolella vastaan vanhan ratsutien varressa, ja lähistöllä näkyi liikuskelevan kaksi merkitsemätöntä jo isoa vasaporoa, jotka olivat emoistaan erkaantuneet. Oli pyyntiaika, ja koirat saivat olla irti metsässä. Kaveri rupesi puhumaan, että koiran pitäisi muka olla kiinni. Minä tajusin, mistä oli kysymys, ja sanoin, että  meinaako hän laittaa vasat omaan merkkiinsä, mitä kyllä on tapahtunut  niin kauan kuin tämän ammatin harjoittajia on ollut.
Se hiljensi pojan, mutta huomasin, että olin osunut oikeaan, ja että hän kyllä palaisi myöhemmin etsimään vasat.
      Musti tulee toukokuussa 8-vuotiaaksi, ja se seitsemällä kerrottuna päästään ihmisiän vertailuun. Vielä se ehtii Alajoella hiihdellessäni pyyhältää monet kerrat kovalla vauhdilla joen vastakkaiselle rannalle, minkä se tekee varsinkin syystalvella, kun sen on vähän vaikea ymmärtää, että nyt näin pääsee ylitse. Vasta vähän aikaahan sitten virtasi Ounasjoki sulana ja ylipääsemättömän vuolaana.








 Kuvat; Talvella, syksyllä ja kesällä.

.

 












Lauloi Lappi lapsellensa
Umpukallen unta,
sudet ulvoi jängillä
ja kotaan satoi lunta.

Näki laajan lumikirkon,
näki enkeleitä,
jotka valkein siivin lensi
alas taivaan teitä.
                  Larin- Kyösti





Kotimaisema (visa) 29.06.01 08:35
Ei kyllä kotiranta
liene kovin kaukana
mutta nykyään
niin monen
mutkan takana.
Kas siellä käytyä ei ole juuri
sitten nuoruusvuosien.
Ovat polut kadonneet
nuo aikain menneitten,
mutta usein unessa
palaan sinne sitten
elon vihreitten vuosien.
Näen vanhan verkkoaitan
yhä siellä hiukan kallellaan,
vieläkin Salmensuussa soutaa
vanha mies venettään.
Ja silloin keltalumpeet
ohjaa hänen kulkuaan
kohti kaukaisen kotiseutuni
perimmäistä Peräjärveä.
Unessa usein silloin
löytyy rauha minun sisälläin.




 Tytintalo lähimpänä pihapiireineen, siitä Vanhatien varressa Vakkela, josta etelään Kaijan- ja Petterintalo ( valm. 2005).             
  


 Vesantalo pihapiireineen, siitä etelään Tytintalo ja etäämpänä Vanhatien varressa Vakkela ilmasta nähtynä.

  

  Kultainen koivu kotipihalla syyskuussa 2006.        



  Kotimökki samaan aikaan pohjoisen päädystä nähtynä.



  Kultaa ovat myös lehtikuusikolmoset vähän myöhemmin. 

Kun kesä loppuu ja talvi on aivan nurkan takana, Lapissa luonto muuttuu värien loistoksi. Ruska muuttaa koko maiseman.

Puiden lehdet muuttuvat keltaisiksi ja punaisiksi ja maa loistaa punaisista ja oransseista kasveista. Aivan kuin luonto panisi hauskimman väriset vaatteet ylleen ennen kuin kaikki peittyy valkoiseen lumeen…

"Räystäät tippuu" kevättalvella 2001 maahan saakka.



 Nyt 27. pv:nä lokakuuta 2006 Vanha- Musti katselee surullisena pirtin ikkunaan, josko se isäntä päästäisi sisään paleltumasta. Varhaista on talven tulo näin Lapin olosuhteissakin tähän aikaan.
Vanha Ladasamarakin on kääritty visusti suojaavaan peittoonsa...:D



 



I am made of you (Broken wing)

I came a long way
From out of nowhere
I stand before you
All alone
Like a wolf's cry in the distance
I heard the calling
Of your soul
Oh...I hear you cryin'


With your love
Show me how to live
'Cause you are made of me
And I am made of you
With your life
Show me how to give
You are made of me
And I am made of you.


      Kesänloppu.

Syksyn heinä lakoontuu.
Se tuoksuu yhä samalta.
Poikana ladonorrelta näin,
kuinka lato täyttyi siitä.
Putosin sieltä ajatuksiin.


Joskus olen ehkä vadelma,
jota kasvaa ladon nurkalla.
Pieni lintu istuu pensaassa,
syö sen marjan ääneti
ja levittää siemenen maahan.

Olen koivu kotini kartanolla.
Suvituuli humisee oksissa,
aamuaurinko lämmittää sitä,
ja säteet tanssivat sen lehdillä.
Olen vahva ja kaunis kesällä.

Synnyinseutuni syksyllä.
Ruskalehti maahan putoaa,
ja pohjoinen tuuli tuivertaa.
Olen pihapihlaja suvenaikaan,
lintunen visertää siinä,
ja kesätuuli vain laulaa.








 

Eino Leinon runoja: Minä, Aurinkolaulu

 

     Kainuun Eino Leino- seura







 
Sain ADSL- liittymän 15. marraskuuta 2001.

ADSL- liittymä: Nyt uutta, joskus tulevaisuudessa varmasti vain historiaa...

 
Liitin tähän alle SINKUT. NET Elämäntapa- foorumilla olleet kannanottoni, joista selviää asia noin suurinpiirtein.

Visa Nysund (uusive)
torstaina 15. marraskuuta 2001, klo 17:04

Nyt sain minäkin ADSL-liittymän. SE on nopeampaa kuin modeemiyhteys, ja käyttö halvempaa. On vain kiinteä yhteys 301mk/kk, ja internet saa olla vaikka ympäri vuorokauden auki, eikä siitä veloiteta erikseen.
Nyt voin verrata esim. miten kotisivujeni kuvat aukeilevat nopeammalla yhteydellä, ja voin siten korjailla sen mukaan.
Panen tähän tietoa vielä ADSL:stä;

ADSL
ADSL (Asymmetric Digital Subscriber Line) perustuu nimensä mukaisesti asymmetrisyyteen. Sana tarkoittaa epäsymmetristä, ja tässä tapauksessa kertoo että toiseen suuntaan voidaan siirtää tietoa nopeammin kuin toiseen. Tällä tekniikalla voidaan saavuttaa huomattavan suuri tiedonsiirtonopeus jopa vanhemmissa kuparikaapeliverkoissa.

ADSL siirtää siis tietoa paljon nopeammin käyttäjälle päin kuin toiseen suuntaan. "Alaspäin" suuntautuva tiedonsiirto voi toimia jopa 4-6 Mb/s nopeudella, ottaen huomioon samanaikaisesti ylöspäin kulkevan 384 kb/s datalinjan. ADSL on siis hitaimmillaankin 3 kertaa niin nopea kuin ISDN, ja 10 kertaa niin nopea kuin kaikkien tuntema modeemiteknologia. Puhumattakaan ADSL:n erikoisuudesta - tästä alaspäin käyttäjälle suuntautuvasta valtavasta datavirrasta - joka vastaa 40 yhtäaikaista ISDN-yhteyttä tai noin 150 nopeaa modeemia.

 
Viesti 18 / 22
Visa Nysund (uusive)
torstaina 15. marraskuuta 2001, klo 20:48

Siis
Älkäämme unohtako vanhaa ystäväämme puhelinverkkoa, sillä siinä voi vielä itää odottamatonta voimaa, energiaa ja valtava markkinarako. Jäämme nyt vielä odottelemaan kuparin uutta tulemista.

Visa.

 
Viesti 19 / 22
Visa Nysund (uusive)
torstaina 15. marraskuuta 2001, klo 22:49


1. Johdanto
Tänä päivänä ihmiset vaativat yhä nopeampia Internet-yhteyksiä. 56k-modeemit tai edes ISDN eivät enää riitä nopeudennälkäisille kuluttajille. Kun multimedia, videoneuvottelut, verkkopelit ja muu suurikapsiteettinen äänen, kuvan ja datansiirto tulevat yhä tutummiksi tavallisten kansalaisten keskuudessa, aletaan näitä palveluita vaatia jo itsestäänselvyytenä joka kotiin. Mutta miten saada yhä nopeampia yhteyksiä koteihin ilman suuria investointeja uuteen teleinfrastruktuuriin? Vastaus tähän saattaa hyvinkin olla ADSL.

 
Viesti 20 / 22
Visa Nysund (uusive)
torstaina 15. marraskuuta 2001, klo 23:29


Sonera Internet ADSL on nopea ja luotettava, jatkuvasti auki oleva Internet-yhteys. Se on markkinoiden monipuolisin Internet-palvelupaketti, joka on tehty ADSL-yhteydellä käytettäväksi. Yhteys on kiinteähintainen - maksat Sonera Laajakaistan käytöstä vain kiinteän kuukausimaksun ja kotipuhelimesikin toimii surffailusi aikana normaalisti.
Sonera Internet ADSL -palvelun lisäksi tarvitset ADSL-liittymän eli fyysisen yhteyden, nopean siirtotien kotoasi operaattorille. Tällä hetkellä Sonera Internet ADSL -palvelu on saatavissa tietyillä Soneran alueilla Sonera Koti-ADSL -liittymään sekä pääkaupunkiseudulla Elisan ADSL -liittymään.

 
Viesti 21 / 22
Visa Nysund (uusive)
perjantaina 16. marraskuuta 2001, klo 22:11

ADSL-yhteys on kuitenkin suunniteltu hyvin mukautuvaksi. Asiaan kuuluu, että järjestelmä tarkkailee siirtomediaa, ja jos jokin taajuusalue esimerkiksi jonkin häiriön seurauksena ei pysty toimimaan kunnolla, sen käyttöä vähennetään. Tällä tavalla ADSL pystyy sopeutumaan erilaisiin kaapeliliittymiin ja silti tarjoamaan parhaan mahdollisen siirtonopeuden kaikissa tilanteissa.

ADSL on myös tarkka kaapelin pituuden suhteen, tietenkin, koska signaali vaimenee huomattavasti pitkillä matkoilla. On laskettu, että 6 Mb/s nopeus voitaisiin realisoida alle 3 kilometrin pituisilla kaapeleilla. Toisaalta noin 6 kilometrin päähän olisi mahdollista päästä 1.5 Mb/s nopeudella - sekin yli 40 kertaa nykyisten modeemien nopeus - ja tämä etäisyys käsittäisi jo 75% kuluttajista.

On arvioitu että noin 20% olemassaolevista liittymistä ei sovi ADSL-käyttöön lainkaan ja vaatii korjauksia tai muutoksia.

 
Viesti 22 / 22
Visa Nysund (uusive)
perjantaina 16. marraskuuta 2001, klo 23:01

ADSL:n edut ja haitat
ADSL:ssä on monta etua muihin tiedonsiirtomenetelmiin nähden. Näitä ovat mm.
-yhtä ainoaa puhelinlinjaa voidaan käyttää samanaikaisesti tehokkaaseen Internet-yhteyteen ja puhelin/fax-yhteyteen
-Internet-yhteyttä voidaan pitää päällä aina ja keskeyttämättä
-huokea ratkaisu yksityishenkilöille, kotitoimistoille ja pienille yrityksille
-tietoturvan taso voittaa monet muut kilpailijat (tosin ei ISDN:ää)
-ei tarvita mitään uusia investointeja kaapelointiin, kuten esim. kaapelimodeemit tai valokuituratkaisut; olemassa oleva puhelinverkko riittää





Kittilän lentoaseman vanha osa paloi (v2006)
28.07. - 01:20
Vahingot voivat nousta 10 miljoonaan euroon

Antti Sallinen

Raju palo tuhosi suuren osan Kittilän lentoasemaa torstai-iltana. Tulen valta saatiin rajattua pääosin asemarakennuksen vanhaan osaan. Vahinkoja aiheutui kuitenkin myös rakenteilla olevaan laajennukseen.

Palokunta sai automaattihälytyksen kello 19.30:n jälkeen. Palokunnan saapuessa paikalle oli uuden ja vanhan osan välinen yhdysosan katto jo tulessa ja tuuli painoi tulta kohti vanhaa osaa.

Kittilän palokunnan päivystävä päällikkö Kari Kuosmanen kertoi pelastustoiminnan keskittyneen uuden osan suojeluun, koska voimat eivät heti riittäneet vanhan osan pelastamiseen. Vanhemman osan oli annettava palaa hillitysti.

Paikalla olivat kaikki Kittilän sammutusyksiköt, Kolarin sammutusyksiköt sekä useita yksiköitä Muoniosta ja Sodankylästä. Lisäksi sammutustöissä oli lentokentän omaa henkilökuntaa ja Airpron henkilökuntaa.

Syttymishetkellä ei paikalla ollut ketään. Se tiedetään, että tuli oli saanut alkunsa uuden rakenteilla olevan rakennuksen ja yhdysrakennuksen liitosalueelta. Selvyyttä ei ollut myöskään siitä, oliko palo saanut alkunsa ulkopuolisista rakenteista vai sisäpuolelta. Hyvin varovaisen arvion mukaan rakenteiden ulkopuolinen syttyminen ensin on mahdollista, koska palohälyttimet eivät olleet heti reagoineet syttymiseen.

Lentoaseman päällikkö Kari Tohmo pelkää, että vahingot lähentelevät kymmentä miljoonaa euroa.

- Lennot Kittilään ja täältä pois keskeytyvät ainakin maanantaihin asti, Tohmo arvioi torstai-iltana.

Tuli ehti tuhota reilut puolet vanhasta lentoasemarakennuksesta. Täysin tuhoutui saapuvan liikenteen ja saapuvan matkatavaran käsittelyosasto, osa lähtevän liikenteen tiloista ja toimistotiloja.

Lennonjohtotorni säästyi vahingoilta. Vahinkojen laajuus selvitetään yön ja seuraavan päivän kuluessa. Osin tuli vioitti myös rakenteilla olevaa osaa.


  31.3.2007 Honkavaarassa.
Tässä ystäväni Musti on pelkääjän paikalla Ladasamarassa. Se on istunut siinä lukemattomat kerrat metsäreissuillamme. Se ymmärtää kai osittain puheeni, mutta huonontunut kuulo rasittaa sitä varsinkin auton moottorin käydessä aivan kuin  meluvaurioisia isäntänsäkin korvia.
Se katsoo juuri tarkkaan minua seuraten suunliikkeitäni saaden ehkä siitäkin selvää aikomuksistani kotiinlähdön suhteen. Me emme juttele kairoilla keskenämme juuri, hiljaisina olemme kumpikin, mutta ymmärrämme kai toisiamme hyvin.
 Iäkkäitäkin olemme jo, ja ystävänikin täyttää 14 vuotta toukokuussa.
Kävimme tuolla Särkeläntiellä, ja minä hiihtelin siinä olevaa lumikelkkojen tekemää kovaa jälkeä pitkin, ja Musti kierteli lähettyvillä metsässä hangenkantamaa myöten.





 


 Kuvassa Musti on v.93 syntymävuonna ja Jormakin vasta 12 -vuotias. Kesät ovat seuranneet talvia 14 kertaa, ja Jormakin valmistelee jo lopputöitään Turussa Ammattikorkeakoulussa.
 Tässä hänen sähköpostiaan 22.4.07, jonka näin omin lupineni panen tähän;
 
- "Nyt on vähän koulukiireitä, kun pitää tehdä lopputyötä. Kuvaamme luokkakaverin Antin kanssa dokumenttia Turussa asuvasta irtolaismiehestä Keijosta. Saas nähdä mitä tulee. Pari päivää olemme jo roikkuneet hänen kannoillaan. On ollut myös jonkin verran työkeikkaa omalta alalta.
Leikkaisin kahden valokuvaajan tekemää videota Venäjän karjalassa kuvatusta rukouspiiristä. Lisäksi kuvasimme tämän Antin kanssa taltioinnin turkulaisen sambaryhmä Kariocan esiintymisestä. Senkin leikkaus kesken.
Kesätyöt alkavat toukokuun lopussa Salon Seudun Sanomissa kesätoimittajana. Syksyksi olen sopinut alustavasti meneväni kuvaajaksi työharjoitteluun
turkulaiseen AV-alan yritykseen, joka toteuttaa kuvauksia Turku-tv:lle, maikkarille ja jonkin verran yritysvideoita. 
Valmistua pitäisi ensi vuodenvaihteen tienoilla. Toivon, että työharjoittelu poikisi pitempääkin "pestiä.-"

Mikko Hirvonen harmittelee verotuksen epäselvyyttä
1.08.2008

Suomen pokerinpelaajien yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Hirvonen arvioi, että monelta nettipelaajalta on voinut voittojen ilmoittaminen verottajalle unohtua.

- Varmasti ne pelaajat, jotka ovat osallistuneet julkisuudessa esillä olleisiin turnauksiin ja voittaneet isoja summia, ovat maksaneet veronsa. Iso osa nettipokerissa pieniä voittoja ansainneista on voinut jättää veroja maksamatta, Hirvonen toteaa tämän päivän Turun Sanomille.

Hirvonen harmittelee verotuksen epäselvyyttä pokeriansioissa. Epätietoisuutta näyttää olevan myös karhun pesässä. Kukaan ei esimerkiksi tunnu tietävän, riittääkö että pokeriturnauksen järjestäjä on rekisteröity ETA-maahan (kaikki EU-maat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein), vai täytyykö turnauksen lisenssikin olla haettu talousalueelta. Verottajan lähettämissä selvityspyynnöissä asiaan ei oteta kantaa.

Hirvonen sanoo verottajan olevan oikealla asialla, mutta liikkeellä tunnutaan olevan hieman mutu-tuntumalla. - Olisi ollut reilua määrittää säännöt heidän taholtaan eikä jättää asiaa pelaajien arvailtavaksi, Hirvonen huomauttaa.

Nettipokerissa lisenssijärjestelmä on sekava ja pelaajan on usein vaikeaa tietää, onko sivusto ETA-alueella vai ei. Monet eivät myöskään pidä tarkkaa kirjaa kaikista voitoistaan, joten selvittelyssä riittää puuhaa.

YLE:n radiolähetyksessä arveltiin selvityspyyntöjä lähteneen noin 5000 pelaajalle.

Lähde: Turun Sanomat 1.8. (Jorma Palovaara)

 

Koiran kymmenen pyyntöä ihmiselle.

Elämäni kestää ehkä kymmenen tai kaksitoista vuotta. Jokainen ero sinusta merkitsee minulle kärsimystä. Ajattele tätä ennen kuin hankit minut.

Anna minulle aikaa käsittää, mitä vaadit minulta.

Isäntäni, älä anna minun pettyä, istuta luottamusta - siitä elän.

Jos et ole minuun tyytyväinen, älä ole kauan  minulle, älä sulje minua sisään rangaistukseksi, sillä sinulla on työsi, huvisi ja ystäväsi – minulla vain sinut.

Puhu joskus kanssani. Vaikka en täysin ymmärrä sanojesi merkitystä, niin ymmärrän – joka solullani – äänesi sävyn, joka puoleeni kääntyy.

Tiedä, isäntäni miten minua kohtaan käyttäydyt  - sitä en unohda koskaan.

Pyydän, harkitse ennen kuin  lyöt minua. Leukani voisivat satuttaa sinua ja murskata kätesi pienet luut, mutta en koskaan halua käyttää niitä tähän.

Ennen kuin haukut minua työssäni haluttomaksi,
vastahakoiseksi tai laiskaksi, ajattele:
- ehkä sopimaton ruoka kiusaa minua, ehkä olin pakotettu olemaan liian kauan auringossa
tai kuumassa autossa, tai saattaahan minulla olla – murtunut sydän.

Isäntäni, huolehdi minusta kun tulen vanhaksi – myös sinä tulet kerran olemaan vanha.

Rakas isäntäni! Kulje jokainen vaikea matka kanssani! ÄLÄ KOSKAAN SANO "en voi sellaista
nähdä" tai "sen on tapahduttava poissa ollessani".
Minulle on kaikki helpompaa sinun kanssasi – myös viimeinen matkani.

KIITOS! 


 

 Ja näin myös tapahtui, Musti- ystävämme. 

 24.12. yöllä 2007
klo 3 -4 sisareni heräsi, kun Musti alkoi yöllä liikehtiä ja vähän valittaakin ja yritti nousta pystyyn onnistumatta. 
Ei tämä mitään uutta ollut, ja aikaisemmin oli selviydytty aina eläinlääkärin piikityksen ja tablettien voimalla, mutta nyt tämä ei onnistunut. Kannettuani Mustin autoon sisarieni avustuksella ja edelleen lääkärin tutkittavaksi, tutkinnan lopputulos oli selvä; lähes 15 -vuotias ystävämme oli tullut elämänkaarensa päähän.
 Sydän oli siinä kunnossa, että elinpäiviä olisi kenties lisätty vähän lääkityksellä, mutta sairastamaan olisi Musti joutunut lopuksi aikaa.
 Kuvassa eläinlääkäri kuuntelee juuri sydäntä, minkä jälkeen oli vuorossa nukutuspiikki ja sitten vielä lopullinen sydämen pysäyttämiseksi.
Musti makaa nyt ulkosaunan lauteella rauhallisen näköisenä ja korvat terhakkaasti pystyssä niin kuin eläessäänkin.
Joulunpyhien mentyä ystävämme pääsee maan poveen kotikoppinsa lähettyville, missä on haistellut niin monet kerrat samaa maata.










 Alempana vielä uljaat kuvat Mustista terveenä ollessaan. Siinä se tähyilee Alajoella Joukhaiskosthelle päin joskus marraskuussa v.2002.
Joessa tahtoo olla siinä kohtaa sulapaikka syksyisin virranpyörteen ansiosta, ja keväisin jäähän tulee myöskin aukko ensimmäisenä.
Muuttolinnuilla on oiva lepopaikka syksyisin ja keväisin. Kuvassa Musti tähyää samaista sulaa, josko siinä näkyisi vesilintuja. Lukemattomat kerrat on saalistusvietti ajanut sen sinne niinä yli 10:nä vuotena, kun olen lenkkeillyt jokivarressa.
Eräänä syksynä marraskuussa Mustin ollessa vasta ( 2-3 )- vuotias se meni vauhdilla virransulaan, ja virta alkoi painaa sitä jään alle, mutta karhukoiran  ketteryydellä se oli taas kohta jäällä.
Ja virrassa lepäilleet lukuisat joutsenet nousivat taas siivilleen muodostaen auran ja suunnaten muuttomatkalle kaukaiseen etelään.
 
Mielessä kävi silloin E.Leinon säkeet;

  Havisten halki ilman lentäkäätte!
Tekoja luokaa, maita valaiskaa!
Mut talven poistuneen kun täältä näätte,
ma rukoilen, ma pyydän: palatkaa!



Ja me näimme Ystäväni kanssa tuon tapahtuman jälkeen vielä monia keväitä yhdessä, jolloin joutsenet 
lepäilivät paluulennolla pohjoiseen JOUKHAISKOSTHEN sulassa.






Tämän kuvan otin tänään 25.04.08 Joukhaiskosthelta. Ei näkynyt vielä sulapaikkaa, mutta ei ole enää
Mustiakaan tähyilemässä, josko joutsenet olisivat palanneet.
Olo tuntui jotenkin tyhjältä ja haikealta, mutta ehkäpä ystäväni näkee minut sieltä jostakin ja näkee tämän
lumisen kevään valoisan maiseman..





Mustin kotiympäristö- ja koppi lumen valtaamana helmikuussa 2010. Mutta voihan
Musti kierrellä vielä joskus öiseen aikaan katsastamassa tienoita kuten utelias kettukin
nälissään ruokaa etsiessään.





08.08.08.

Kuvan "Sateenkaaren paassa" on ottanut
Mikko Holopainen hillareissullaan jokivarresta
Mustin ja minun lenkkimaisemilta tänä kesänä.





Kuvassa Mikko on samoissa maisemissa talvella edessään komeita harreja, joita hän on onkinut
pilkillä vallan, niin varmaankin???






Anttilan isännällä on pitelemistä tässä kyrmyniskassa tosin naurussa suin.





Jos on Mikolla erityisen suuria harreja, niin tällä isännälläpä on vallan mahdoton "jänkäkoira".
Kuva on kyllä 1.4. päivän antia..








valokuvia Kittilästä
kin...Via Pekka Nykanen..






 

Darwinin Lajien synty muutti käsityksen ihmisyydestä..

Charles Darwinin Lajien synty käynnisti ilmestyessään vuonna 1859 maailmanlaajuisen tieteellisen väittelyn.

Charles Darwinin syntymästä 200 vuotta.
12.02.2009.





 

Anttilan Uunon piilopirtti, jonka hän rakensi heti sodan jälkeen piiloutuakseen,
jos syttyisi mahdollinen 3.maailmansota?
Sotaa ei ole vielä syttynyt, ja Uuno lepää jo turvassa maan povessa.





Kuva on Huuhkajajärveltä. Poikasena kiipesin järven puolelta kalliota ylös
huuhkajan pesälle enkä voinut uskaltaa enää tulla alas. Siinä ei silloin enää ollut
tosin emoa poikasineen.





Kuva samasta paikasta 15.4.2009. Punainen täplä kuvassa on pesänpaikka.





Mikko Holopainen kirjoittaa kotisivuillaan;

"Huhtikuu on jatkunut Pääsiäisen jälkeen viileähkönä. Kävin retkeilemässä 15.4.2009 Huuhkajajärvellä.
Järvi sijaitsee kallioiden keskellä. Onpahan järven kallioillakin vanha huuhkajan pesä. Liekkö vielä asuttu??
Olipahan jäällä tepastellut saukkokin. Suliin oli pulahtanut."






Kuva Salmensillalta kesäisenä päivänä. Salmensuu, Salmijärvi, Peräjärvi..
Taustalla Levitunturi..





Kuva Salmensillan alta huhtikuisella hiihtoreissulla 2009.



KIRJAMAA; Palsa ja Reitari
 

Kalervo Palsan sarjakuvia Getsemanessa. Särestöniemen lukupiirissä Rosa Liksomin Reitari. Janne Huilaja esittelee Kittilänsä. Kirjamaan bussi kohtaa yhteispohjoismaisen kirjastoauton.

Kalervo Palsan "ateljee".


 

Palsan ja Reitarin Kittilaa..




 

 

 

 



Ylhäältä lukien naapurin Mimmi, sitten Mortti ja Vertti..





Lokakuinen maisema 28.10.09 kellarin suuntaan kotona.





Eiköhän kurre ole väärässä paikassa, lintulaudalla?





Repolainen hiiviskeli varhain aamutuimaan 28.11.09 mökkini lähellä.





Hiiripöllö puolusti vihaisena poikuettaan sen pesää lähestyttäessä.








Lihat kuivuvat kevättuulessa- ja auringossa Kittilässä v.2010.






Aakenusjoen sillan rakennustyömiehet mestareineen. Silta valmistui 1932
ja tuhoutui Lapin sodassa. Rakennusmiehet vasemmalta Maurits Särkelä,
Akseli Autto, Joonas Takala, Hannes Kiiskinen, ? , Aulis Särkelä, Ahto
Junttila, Hannes Rauhala ja Juho Vasara.
Takarivissä Matti Lehtinen, ? , Santeri Kiiskinen, Einari Rauhala ja mestari
Helenius.
Kuvan lähetti Martti Ala Kittilästä.





 
Vanha kuva: Rovaniemen linja-autoasema
Rovaniemen linja-autoasema valmistui 1959. Kuvan lähettäjä rovaniemeläinen
Raija Ahokas (nyk. Reittamo) lähetti kuvakortin uudesta linja-autoasemasta
mummolaan Uuteenkaupunkiin.



 

 Vesa Uusisalmi



Luo merkki





Nytpä onkin ainutlaatuinen päivämäärä; 11.11.11..
Vuosia on vierähtänyt, ikää karttunut, hiuksia tippunut päästä,
Mutta ei se mitään...elellään vain, näin on säädetty..:)

Muistettakoon, että 2. Maailmansota päättyi 11.11,
joskin vuosi oli 1944.

 



polar

Kittilän herrasväki

Erityisen virkistävä ja hauskimpiin muistoihin kuuluva oli tutkijoiden parin päivän vierailu Kittilässä, jossa heidät ottivat vastaan tuomari Hjelt sekä tohtori Jansson arvoisine rouvineen. Kittilässä retkikuntalaiset saivat nauttia vieraanvaraisuudesta ja tehdä tuttavuutta ”useampain herrashenkilöiden kanssa”. vuonna 1887..

kaa

Aurinko näyttäytyy kaamosaikaan, Kittilä joulukuu 2012 Kuva: leuku_sm_0681

 

nili

Niliaitta on pieni aitta, joka rakennetaan pari metriä korkean sileän kannon nokkaan. Aitan tarkoitus on suojata metsästyssaalista ja muita säilytettäviä tavaroita kuten vaatteita tai taljoja petoeläimiltä. Malli on peräpohjalaiseen perinteeseen lainattu saamelaisilta. Niliaittoja rakennettiin pyyntipaikoille kauas asutuksesta. Niissä voitiin varsinkin talvella säilyttää saalista ja tarvikkeita siihen saakka, että ne voitiin käydä hakemassa kylään.

levi


Revontulet Levillä, Kittilä tammikuu 2013 Kuva: leuku_sm_0695


kuivat

Siellä ne kuivuvat jo naudanpaistilihatkin varaston räystykän alla kinosten keskellä..

 

Flyi

Flying over Kittilä town
Photographer: ptalviti [12 May 2007]...Sodankyläntie, Salmensilta

tietoko

tietoko

KITTILÄLEHTI Keskiviikkona 20. heinäkuuta 2011


http://koti.mbnet.fi/veskeli/index.html


kotilö

kotiko



 
KOTILIESI N:o 23

JOULUKUU 1952.. 

Lehdessä oleva artikkeli kertoo Elviira ja Juho Tuomas Uusisalmen perheen elämästä tilallaan Kurjennivassa v.1952..

 

karhu

 

sota

Saksalaisia Rovaniemellä 1944

Laskuri painoindeksi

Kittilän sää tänään


lappilaiset

 

 

Alkuun