Lumikko

 

Lumikko syö pikkujyrsijöitä. Lumikko on liikkeiltään vikkelä ja se liikkuu
yksinomaan aaltomaisesti loikkien ja jatkuvasti pysähdellen. Sen turkki on
talvella kokonaan valkoinen ja kesällä ruskea.
Ruumiin pituus uroksilla on 15-20cm ja naarailla 13-15cm. Urokset painavat
40-100g ja naaraat 20-40g.
Suomessa kaikki lumikot ovat lajin pienempää tyyppiä. Elinpiirin koko vaihtelee
saaliin määrän mukaan. Suomessa lumikot ovat rauhoitettuja.


 

 

Rovaniemen kaupunki - Webcam - Rovakatu


                                   
Lapin linkkejä






           

  

  Lapinpöllö istuu vanhan riihen katon päällä.
  Näkee kauas, mutta mitä näkyy tuolla mitä täällä?
  No kas metso musta metsänlaidassa vain luuraa,
  ja on tienoo peittynyt pakkasaamun kuuraan.

        
   

 
  

  


Torstaina 12. 10. 2006.

Perjantai 13.pv.


Edessä pahin perjantai sitten vuoden 1520?
Taikauskoisten ei kannattane edes nousta sängystä perjantaina,
siis en minäkään.

Saksalainen professori Heinrich Hemme varoittaa, että numeroiden perusteella edessä on huono-onnisin perjantai 
sitten vuoden 1520.

Kuukauden 13. päivä yhdistetään huonoon onneen, jos se sattuu perjantaille.

Professori Heinrich Hemme muistuttaa, että tämän viikon perjantain päivämäärästä syntyy 
luku 13 myös silloin, kun sen numerot lasketaan yhteen. Merkitään päivämäärä sitten 13-10-2006 tai 2006-10-13,
yksittäisten numeroiden summaksi tulee sama kauhistuttava 13.

- Edellisen kerran luku 13 sattui päivämäärässä kohdalle tällä tavoin 13. tammikuuta vuonna 1520, 
Aachenin teknillisen yliopiston professori Hemme kronikoi.

Ja mikä pahinta, tämä vuosi on ensimmäinen sitten vuoden 1411, jolloin perjantai osuu kuukauden 
13:nneksi päiväksi peräti kaksi kertaa. Myös kuluvan vuoden tammikuussa 13. päivä oli perjantai.

Professori Hemmen kotimaan Saksan asukkaista neljännes ilmoittaa uskovansa, että perjantai 13. päivä tuo epäonnea.





Ystäväni "Keräkurmitsa"..bit...bit...




 

LUKIJAN KUVIA ( KLIKKAA! )

Marraskuinen aurinko Alajoella Kittilässä. Yksinäisen hiihtäjän- ja 
"edesmenneen" Mustin jäljet seuraavat rantaviivaa.



Vuosisatainen aitta lumisten puiden puristuksessa 28.01.08 Kittilässä.



Täällä Kittilässä oli tänään 28.01.08 lunta n. 65cm ja pakkasta 
klo 12.00 -27 astetta.



Sanooko joku vielä, ettei Suomessa ole lunta 28.01.08?
Kuva on Kittilästä kotipesäni edustalta.




Rantaidylli Ounasjoen varrella Kittilä- Rovaniemi välillä.



Ikivanha Salmen riihi helmikuun auringonnousun aikaan 
lumikinosten keskellä Kittilässä.




Helmikuinen Ounasjoki Kittilässä v.2008.



Kotipesäni uuni lämpenee. Pakkasta on nyt vain -28 astetta, 
ja kinokset ovat huipussaan täällä Kittilässä (87 cm).



Näitä hilloja löytyy keskiyön auringon kypsentäminä eräällä 
Kittilän jängällä luoteiselta taivaanrannalta nousevan sateen-
kaaren päästä.



"Valkoinen peura" jossakin Kittilässä metsätiellä.



Olin kantamassa olympiasoihtua v 1952 välillä Kittilä- Sirkka 
ja sain tämän plakaatin v 2002 50- vuotis muistoksi.



Loppiaisena 2006 Honkavaarassa ensiauringon hämärässä.




Luuleeko joku vielä, ettei Suomessa ole lunta?
Katolla oli käytävä tyhjentämässä painolastia. Kittilässä on 
lunta nyt eniten n. 1m.



Sininen kaamos Ounasjoki varressa v.2002.



Musti katsoo Joukhaiskosthelle päin marraskuussa 
v.2002.



Tässä Musti seurailee viimeisten jäiden menoa 
toukokuussa v.2003 samoilla paikoilla.



Ounasjoki toukokuussa 2003.



Ukkometso kyyristeli pihamäntyjen alla tänä aamuna Kittilässä



Varpushaukka iski harakan naapurin talon päädyssä eikä meinannut 
lähteä siitä pakoon ollenkaan, koska ei raskinut jättää isohkoa saalistaan.
Se lähti kuitenkin vihoviimein, mutta kävi yöllä harakan syömässä.



Siellä ne potut säilyvät hyvinä yli 100- vuotisessa maakellarissa Kittilässä.



Tanssit Heikkalankankaalla 30- luvulla Kittilässä.



"Aljut" huuhkaja ja hanhet samassa kuvassa isäntien 
kanssa joskus 50- luvulla.



Kun metsätöissä hevonen oli vielä käytössä, kuormien 
täytyi olla suuria saadakseen edes jonkinlaisen tilin.



Evakossa Ruotsissa Avaträskin koululla v. 1945.



Vanha sisäänlämpiävä sauna kulleroniityn reunalla 
v. 2007 Kittilässä.



Aurinko punaa taivaanrantaa Honkavaarassa joulun
jälkeen. Etäämpänä Musti tienlaidassa.



Tammikuun aurinko jo kurkistelee Kotivaaran takaa.



Musti nuuskii Ounasjoen rantamilla kaamoksen aikaan.



Kaamos on jo taittunut kohti valoa Kittilässäkin v. 2007.



Loppiaisena punertaa jo taivaanranta naapurin pihan 
suuntaan Kittilässä v. 2008.



Kaamos Ounasjoella marraskuussa v. 2007.



Uuninlämmitystä tulipalopakkasella tammikuussa
v. 2008.



Kuvataiteilija Kalervo Palsan hautamuistomerkki, joka 
aikoinaan herätti närkästystä Kittilän hautausmaalla muka 
muotonsa puolesta.



Palokärki nakuttelee koloja honkaan Kiimamaassa.



Jäniksen "rannio" pihapiirissäni yli metrisessä kinoksessa
helmikuussa.



Räystäät tippuu todella maahan asti helmikuun lopulla
vanhan navetan katolta.



Ikihonka vanhan ratsutien varrella Pahkavuoman
tuntumassa.



Siinä sitä on kääpiä koivunrungolla maassa.



Pääsylippu Helsingin olympialaisiin v.1952.



"Pirunkirveitä" Pyhäjärvellä..



Aurinko värittää jo Kotivaaran laitaa kaamoksen väistyttyä.



Tällaisella lipulla pääsi Punanurkalle "eläviin kuviin" v.1948 Kittilässä.



Sama metso tuli uudelleen pihapiiriin.



Rantaheinää Ounasjoella syyskuussa.



Siellä ne lihat kuivuvat ja samalla murenevat maaliskuun 
yön pakkasessa räystään alla. Viime yönä oli pakkasta -25 astetta.
(4.3.08.)



Ulkovarasto on jäänyt jokseenkin lumen saartamaksi 
05.03.2008 Kittilässä.



Tunnelmaa 1930- luvulta Ounasjoella.



Näkymä Isovaaran huipulta Aakenustunturin suuntaan.



Punertavia nietoksia helmikuulla Kittilässä.



Aakenuksen laelta Ylläksen suuntaan.



Musti etsii hilloja suolla, sillä se tykkää niistä.



Tässä Musti kahlailee keväällä.



Tässäpä onkin kysymyksessä kai vainu hiirestä.



Vilvoittelua lämpimällä säällä.



Tässä Musti on Hangasselän kairassa karhun jäljillä.



Musti oli myös mukana metsätöissä.



Akrobatiaa suoraan pirtin ikkunasta nähtynä.



Vuorten ukko Norjan reissulta.



Musti palailee autolle Särkelän tiellä tammikuussa.



Musti katsoo Joukhaiskosteella, onko sulassa vesilintuja.



"Ja aurinko nousi taas jälleen..."



Hilloja oli suolla viime kesänä niin paljon kuin viitsi kerätä 
ja jaksoi kantaa tien varteen autolle.



Lunta on jo yli 1m. Kuva vanhan riihen- ja Mustin 
kopin suuntaan.



Kevättalvinen kelkanjälki Ounasjoella.



Kelkkareitti Ounasjoella helmikuulla.



Erämaajoki kesäpäivänä.



Vanha niittylato unohtuneena siellä jossakin.



Jäkäläkuvioita Honkavaaran rakassa.



Koivun kääpiä Ounasjoki- varressa.



Aakenustunturin lakipisteestä Yllästunturin suuntaan.



Kukkaketo****voikukkia.



Kaamoksen hämyssä Ounasjoella.



V.-53 rakennettu lato, jonka pärekatto olisi uusimisen tarpeessa.



Pilvet peilautuvat erämaajokeen.



Ison kuusen juurta joen törmällä.



Luonto muovannut jäkälätaidetta Isorakassa.



Musti luonnon helmassa.



Kurre katsoo mietteliäänä vanhalle aitalle päin.



Vinttikamarissa hämäränä maaliskuun iltana 2008.



Auringon valoakin alkaa jo kuitenkin kajastaa.



Rakkaa koristeellisine jäkäläkuvioineen kivilohkareiden pinnalla.



Vanha piilopirtti hillajängän laidassa yöpymistä varten.



100-vuotinen niittypirtti tosin peltikatolla uusittuna.



Syysmaisema väreissään vaaran rakka taustana.



Kukka kuitenkin pöydälle näin pääsiäisen kunniaksi.
kiirastorstaina 2008.



Lunta on kasattu ikkunan allekkin 1.pääsiäispäivänä Kittilässä, 
ja vielä tulee varmuudella lisääkin.



Tällaiset nietokset vielä Napapiirin tuolla puolen 1. pääsiäispäivänä, 
ja lumikola on aina valmiina uusiin toimiin.



Tämmöiset nietokset ovat pitkäperjantaina vielä Kittilässä.



Siinä se on metsäautoteiden menopeli Ladasamara vuosimallia 92,
taivaansininen sorateiden sorea kulkija.



Tuolla ylhäällä
löytyy nukkumasoppi, jossa saa makoisat unet.



Todella rauhoittava vintin nukkumanurkkaus.



Lumi ympäröi vielä kotimökkini 1m:n nietoksella 28.03.08..



Linnun pönttö odottelee asukkaitaan lumisessa maisemassa..



Tuuliviiripöllö odottelee aitan katolla, josko lumi alkaisi 
vihdoin sulaa pihapiiristä



Siinäpä onkin rappuset vinttiin.



Ja tässä se on poikamiehen vinttikammarin nukkumanurkka
kesäiseen aikaan.



Pahkapöytä on sängynpäässä.



Takkahuoneeni takka.



Takkahuoneen kattonurkkaus.



2 vielä valkoturkkista jänistä talven jälkeen keväällä pihalla.



Nietoksia ja nietoksia kotipihalla maaliskuussa 2008.



Itupottuja itämässä takkahuoneen nurkassa.



Seinällä alkeellinen sirppi, karstat ja työkalu raivaamiseen.
"Porin Matti"- kakluunin (vuodelta 1948) päällä pahkaesineitä.



20 vuotta sitten istukkaasta alkanut kaktus on nyt 
läpimitaltaan 70 cm.



Aakenustunturin huipulta näkymä Ylläs-, Kesänki- 
ja Lainiotunturin suuntaan.



Miten lintu voi pesiä pönttöön, jossa on lunta katolla. 
Lunta satoi 6.4.08 yli 20cm Kittilässä.



Tuosta listasta löytyy allekirjoitukseni, kun sain heinäkuussa 
1952 Olympiasoihdun kuljettaakseni sitä 1km:n matkan 
Sirkankylän ja Kittilän välillä Helsingin Olympialaisiin.



Lunta tuli lisää lähes 30 cm, ja alkaa olla vaikeata löytää 
paikkaa, mihin lumen kasaa.



Vappuna 1996 oli noin paljon lunta pihalla.



Haulikon patruunan tekovälineet.



Sama metso kyyröttää jälleen pihan tuntumassa.



Vanha navetan muuripata, jossa keitettiin lehmille "moskat".



Tässä on pata, jossa pestiin pyykki rannalla.



Isäni tekemä keinutuoli 30- luvulta.



Kesää 07..



Juhannuskukkia odotellessa..



Kesää 07..



Kesän ensikukkaset..



Auringonkukka viime kesältä ja mehiläinen mettä imemässä..



Kannusruohojakin pirtin päädyssä..



Tuomi kukkii taas.



Kevätkesällä laitetaan amppeli roikkumaan.



Näkymä Tytin kuistilta viime kesänä..



Rantakallioita Pyhäjärveltä.



Näkymä Levin laelta Kätkätunturin suuntaan.



Ravintola Tuikku Levin laella.



Vanha asuinkenttä erämaassa.



Tiukusuora ilta-auringossa.



Oma sommitelma ruukkua myöten.



Tuoksuissa tuomien kaunoisten kukkasten..



Musti "piehtaroi" Pahkavuomalla.



Kesäterassi 07.



Voikukkaketo pihalla..eipä haittaa.



Tuomien tuoksussa kesäkuussa.



Jauho- Aulis siinä soittelee markkinoilla.



Urkin miehiä kai..?



Miksi nimi ei voisi alkaa P:llä?



Vanha erämaa- asuntopaikka.



Tämä on paikka, mihin kokoontuivat jääkärikoulutukseen 
Saksaan lähtevät miehet salaa 1917 Alakylässä.



Täällä on ollut muinainen tulivuori Äkäslompolon tien varressa..



Sotkan uu Ounasjoki- varressa.



Sorsapari tulvivan ojan reunamilla.



Hirvimiesten "Sarvikota".



Mitähän rääviä tuollakin oikein on tapahtunut?



Niittyvilloja suon reunamilla.



Aikoinaan tuonne eksyi eräs Antti ja kuoli sinne.



Vanha hirvenpyytäjien kämppä.



Eilen satoi vielä lunta 10cm. Nyt on 125cm. Kuva otettu 15.4.



2 asiakirjasalkkua..
Isoisäni salkku on saksalaisten Lapin sodan ajoilta 1944
oleva peltinen kranaattilaatikko ja minun on Mäntsälän 
kirpputorilta ostettu versio oikealla.



Aurinko pilkistää Alajoella taivaanrannan takaa helmikuussa.



Aurinko paistaa lumisessa Lapissa sunnuntaiaamuna
20.4.08.



Yksiö odottaa siivekkäitä asukkejaan.



Tuuliviiripöllökin odottaa edes lumen katoavan katolta.



Jokitörmällä kasvavan valtavan suuren kuusen juuri.



Kaktuslajikin intoutui kukkimaan kevätauringossa 
pirtin ikkunan edessä.



Kittilän kotiseutumuseon rakennuksia 23.04.08.
Vanhan talon pihapiiriä.



Itse päärakennus.



2 aittaa.



Luhtiaitta.



Vanhan pihan vanha rakennus.



Todella vanhaa.



Päärakennus kauempaa Ounasjoen rantamilla.



Näkymä täältäkin.



Monien talvien lumien uuvuttama lato.



Sodankyläntien silta yli Ounasjoen 23.04.08.



Huhtikuuta Ounasjoen rantamilla 24.04.08
Parvajoki- suussa.



Luminen maisema on täydellinen Alajoella 25.04.08



Erämaakämppä uinuu omassa rauhassaan Ounasjoella Kittilässä.



Tyvestään pensasmaisesti haaroittunut mänty.



Tämä on hyvin vanha mänty vanhalla tyhjällä tontilla 
myöhemmin tehdyn vajasen lähellä ( Karjalaisen piha ).



Karjarannan niityn vuosisatainen yksinäinen asentokuusi.
Lato sen vierestä on aikojen kuluessa kadonnut. Onko
tulva vienyt sen mennessään?



Asentokuusen juuret ovat pitäneet puun pystyssä
myrskytuulien tuiverruksessa.



Suomenlinna, Iso Mustasaari.



Silta Suomenlinnan kirkon luota saarelle.



Helsingin Suurkirkko tästäkin vinkkelistä.



Pimeänpuoleinen näkymä kirkon sisältä.

Syyskesällä elokuussa 2004 kävimme ystäväni kanssa
avoinna olevassa kirkossa, jossa oli meneillään hää-
seremonian esiharjoitus. Kirkossa oli joitakin ihmisiä,
ja hääpari näkyi myös hääasuunsa pukeutuneena.
Ylhäältä lehteriltä kuului Edith Piafin laulu Hymni
rakkaudelle.
Ystäväni sanoi, että hänelle tuli suorastaan tippa silmään.

Hymni rakkaudelle

Sinitaivas vaikka katoaa,
vaikka jäähän peittynyt on maa,
mua rakastat, se riittää,
kaiken muun voin unhoittaa.
Päivin öin kun tuntea mä saan,
kätes hellän mutta voimakkaan.
”Huolen ohdakkeet se niittää,
ruusut rakkauden vain kukkaan saa.”

Välitä en maailmasta,
luopua voin mammonasta, jos vain sinä haluat.
Sulle vaikka tähden hankin,
kestän osan kovimmankin, jos vain sinä haluat.
Kauas kotimaasta lähden,
elän vaikka nälkää nähden, jos vain sinä haluat.
Kun et sinä luotain lennä,  
kaiken muun mä annan mennä, jos vain sitä haluat.

Vaikka päivän yhden ainoan,
tietäisin mä eessä olevan,
kun mua rakastat, se riittää,
aika silloin seisahtaa.
Ikuisuus ei ole pimeää,
sini silmäis loiste siihen jää.
Kun se yhteen meidät liittää,
aikain taakse meidät rakkaus vie.



Näkymä Suurkirkon portailta.



Näin paljon oli tänään
vappuna 1.5.2008 lunta kotipihalla.



Enemmän oli lunta muistini mukaan vain vappuna 1996.
Tämän kuvan otin myös tänään 1.5.2008, mutta lumikolaa tuskin enää käytän.



Pouta on, että helisee, ja lumet ovat sulaneet, mutta eipä 
ole vielä lehtiä puissa.



Mihin päättyykään sateenkaari Vakkelan yllä?



Mikä tötterö tuokin on? No se on Ala- Kittilän hirvimiesten
uusi kämppä.



Kittilän lentoasema 28.06.08



Pihajänis aamulla klo 04.



Pihakuvaa heinäkuussa 2008.



Pioniloistoa kukinta-aikaan.



Kittilän lentokentällä 22.07.08



Kuusi tahtoo kasvaa maata myöten Kittilän Särkelässä.



Karhunpesä Kittilässä Aakenustunturin takana.



Leo pääsi "naakimalla" hirveä lähelle Kittilän Särkelässä
ja onnistui kuvaamaan sen. 06.09.08.



Hirviä on Sarvivaaran kairassa, mutta malttia...odotellaan 
vain pyyntiaikaa. 6.9.08.



Nyt metsien mies Leo osui ketunpesälle edellisen karhunpesän sijaan

.

Lammas- Ykän ( bää, bää )- katrasta syyskuu 08.



Talvipäivän seisaus on jo 7pv takana, ja auringonnousua 
enteilee punoittava taivaanranta Kittilässä 28.12.08.



Toinen intoutui kukkimaan. Vuoden 07 "joulukukka"..



On Anttilan isännällä kyrmyniskassa pitelemistä Särkijärvellä
kesällä 2008.



Tällä isännällä se vasta onkin jättihauki, ja kovin ylpiänä hän sitä pitelee.





Tässä olen joskus kesällä 80- luvulla katsastamassa valokaapelilinjaa välille
Rovaniemi- Kittilä 4- tien laitaan Maurin kanssa. Kahvitauko kai...




Tässä taas ollaan kahvitunnilla työautossa jossakin. Vas. Jorma, Jussi, minä,
Markku ja Reino.




Olemme kahvitauolla Kumputunturin palovartijan majalla tunturin huipulla.
Kevättalvisin piti majalle menevä puhelinlinja käydä joka vuosi nostamassa
puihin, koska langoille kerääntynyt  jäähuurre pudotti sen alas. Se oli sinänsä 
aika rankka homma  talvisessa ympäristössä. Vas. Reino, Markku ja minä..




Tässä kuvassa on keskellä myös autokuskimme Mauri.



Palovartijan maja ulkoa nähtynä kuvastaa talvisen ympäristön karuuden. 
Kuvassa on Reino.









Jo hyvän lihan päivinä tässä leikataan pensasaitaa Mäntsälässä joskus 90- luvulla.
Mutta täytyy sanoa, että ehkä vielä tästäkin on " ulkoinen olotila  kohentunut."



Köpiksen Nyhavn:ssa v1966 enemmän tai vähemmän kännissä otettu tatska..



En kai tuossa ole nyt aivan tosissani ongella, vaan ehkä 
paremminkin kuvanottohetkellä siihen tälläydyin. 
Se on joskus takavuosikymmeninä otettu kuva
Ämmänsaaressa vaaran laella olevan ison hetteen äärellä.
Isäntä oli kyllä siihen kalanpoikasia istuttanut mutta ilman
parempaa tulosta, ja hänen tyttärensä minut siihen sitten
laittoi kuvanottoa varten. Olin siellä open viransijaisena 
vaiherikkaassa nuoruudessani. ( vuonna 1964 ).




     

Tämä isäntä se sai viime kesänä ( 2005 ) kotirannastaan hauen, joka oli vielä niin sitkeää 
lajia, ettei meinannut lakata sätkimästä ollenkaan. Herkkänä miehenä isännältä oli
päästä melkeinpä itku, kun hän joutui käyttämään kovempia otteita luontokappaleen 
lopettamiseksi.



--"Viime kesänä sääskipopulaatio näytti lisääntymisen merkkejä. Tänä kesänä sääskiä on 
sitten ilmaantunut kiusaksi asti. Eivät sääsket Lapista ole sukupuuttoon kuolleet "--..
Onpa todellakin Mikolla oikeita hörhöläisiä imemässä verta, ja miehen ilme ei värähdäkkään. 
Tietää sen, sääskimettien mies.. 
24.06.2006 Juhannus.. 

 

  "Hilloja näyttää tulevan tänä vuonna  kohtuullisesti, jos nyt paarmojen seassa niitä pystyy poimimaan. 
Ensimmäiset kypsät hillat löytyy jo kuun puolivälin tienoissa," sanoo paarmamies Mikko. 
Tänään on 7.7.2006.

Onneksi eivät hörhöläiset ole alla olevan kaltaisia.

Hirvikärpänen

Hirvikärpänen (Lipoptena cervi) on  nykyisin  levinnyt miltei koko maahan. Hirvikärpäsen isäntäeläin on yleensä hirvi, jossa se elää karvapeitteessä ja imee verta. Kohdatessaan ihmisen se yleensä erehtyy luulemaan tätä isäntäeläimekseen, joten se lentää ihmisen päälle ja pudottaa siipensä ja oleskelee tämän iholla ja hiuksissa. Allergiselle pistot voivat aiheuttaa tulehduksia ja ihottumaa. Vaikka hirvikärpänen ei yleensä pistä, on se silti syksyisessä metsässä kiusallinen. Niitä vastaan ei ole olemassa karkoitusmyrkkyä, mutta vaalealla vaatetuksella niiden häiritsevyyttä voidaan estää.




           
   

  
Tässäpä on myöskin vanha kuva. 
On penkinpainajaiset Kittilän yhteis-
lyseossa vuonna 1955. Laittelemme siinä 
”penkkaririslaa” kuntoon julistuksineen 
Rantasen Pertin kanssa.
Näyttää tulevan kirjoituksissa romahdus. 
No tuli sitten mitä tuli, mutta aikaa on 
kulunut siitäkin nyt 50 vuotta.
    

  
 

  
  
  

---Harrastuksiakin kyllä löytyy, kunhan tässä mietitään. Eikä kai niiden puutteesta ainakaan kannata 
turhia paineita ottaa.
 
 En seuraile Nokian tuloskehitystä enkä kovin myöskään liikoja tulevaisuuteen tuijottele. Eräs ikäiseni 
naapuri sanoi takavuosina, että minunkin olisi parempi katsoa tulevan ajan visioita kuin aina vain vanhoja 
asioita muistella. Silloin oli kysymys meitä kumpaakin koskevista vanhoista ja voimassaolevista 
tierasituksista, jotka olivat hänen mielestään edullisemmat minulle. 
 Muuan ”viisas” mies ( W. Churcill ) oli sitä mieltä aikoinaan, että tulevaisuuteen voi nähdä niin pitkälle
kuin näkee menneisyyteen.
 Aika rientää kuitenkin niin nopealla tempolla eteenpäin, että mukana ei voi aina pysyä ja on vaikeaa
siten enää tulevaisuuden kuvaa arvailla. 
 Minä liikun aika paljon luonnossa, koska luonto pysyy jokseenkin samana, vaikka ihminen on onnis-
tunut kyllä sitäkin tietenkin pilamaan. Näppäilen kuvia tavallisella kameralla reissuillani. 
 Musti on innolla mukana, kun päästän sen irti juoksentelemaan. Se on kyllä Tytin koira, ja melkein
puhdasrotuisena karhukoirana se viihtyy metsässä. Siitä onkin kehittynyt kelpo lenkkeilykumppani mi-
nulle. Poromiehet täytyy kyllä yrittää kiertää 
kaukaa, sillä he eivät pidä juuri toisten 
koirista metsässä.



Talvella hiihtelen hissun kissun metsissä ja 
laduilla, sillä esim. luistelutyyli ei sovi meikä-
läisen ruumiinrakenteelle.
  Vanhojen rakennusten korjailu ja remont-
teeraaaminen on jäänyt minun osalleni, koska 
olen asunut kauimmin kotitilalla. Itse päätontti 
rakennuksineen on hiljattain  tapahtuneen jaon 
jälkeen tullut minulle. Mainittakoon, että rannalta tuotu vanha verkkoaitta voi olla pari sataa vuotta 
vanha, yhä käytössä oleva maakellari ainakin samanikäinen ja asuinrakennus ja varasto ( entinen navetta )
 evakosta tulon ( v.1945 ) jälkeen tehtyjä








. 
Kerrattakoon nyt kuitenkin, että asuinrakennus ei ole enää sama tupa, jonka isäni Kusti keväällä 1945 
veisteli, vaan se on käynyt läpi muodonmuutoksen sekä ulkoisesti että sisäpuolelta. Silti on pitänyt 
yrittää säilyttää mahdollisuuksien mukaan vanhaa, 
ja niinpä arkkitehtiakin on tarvinnut käyttää apuna.







Vuonna 1989 jatkoin tupaa, ja siihen tuli lisää takkahuone, sauna ja parvi, ja samalla yläkerran 
pikkuhuoneet ( vanhat vinttikamarit ) kunnostettiin. 


Kirjoittelen tätäkin samassa eteläpään vinttikamarissa, jossa 40-50 vuotta sitten yritin saada tajuntaani 
esim. saksan- ja ruotsin kielioppia pään kääntyillessä välillä seuraamaan Paartoselän takaa kurkistelevaa
 tammikuun lopun aurinkoa.


 
Ja niin kuin silloin kouluaikoina 50- luvulla mikään ei ole varsinaisesti muuttunut. Aurinko kiertää 
rataansa, ja ihminen on mukana ajankulussa oman elinkaarensa verran.



Viikate on niittovälineenä kuitenkin vaihtunut yllä olevan malliseen pienoistraktoriin ( v2004 ).

  
Harrastuksiini voi lukea myös puiden- ja pensaidenistuttamisen ja niiden 
kasvun seurailemisen.
1950- luvun kuvista huomaa, kuinka puita ja pensaita ei juuri näy. 
Heinä niitettiin silloin viikatteilla ojan pohjia myöten karjan rehuksi, 
eikä ollut juuri tilaa muulle kasvillisuudelle.
 
Lueskelen myös aika paljon, keräilen marjoja ja sieniä kesällä. 
Sitten on ruohonleikkuu, ja juurikasvit ja pieni perunamaa vievät myös 
muuten "vapaan" miehen aikaa.




 
Kittilästä on helppoa myös nousta lentokoneeseen ja käväistä etelässä 
päin esim. Helsingin suunnalla ja kauempanakin. Ja ladasamara on myös 
hyvä olemassa kulkemisen helpottamiseksi, vaikka vaatii kyllä ehkä sitä 
itsetuntoa körötellä nykyisen markkinavoimien- ja maallisen mammonan 
palvonnan aikaan.




Oikeasti Ladasamara on kuvassa olevan näköinen  menopeli, taivaansininen sorateiden 
sorea kulkija. Tässä se on keväisessä ympäristössä Särkelän tiellä 24.4.07. Siellä olemme 
Mustin kanssa käyneet "jaloittelemassa" jo useita vuosia.
 
Talvella myös lumityöt ja tuvan lämpimänä pitäminen pitävät huolen siitä, ettei 
aivan pirttihöperöksi heittäydy.
 Näin elelen, jottei elämästä tulisi yhtä ”pitkää siimaa”, niin kuin isä kirjoitteli 
asemasodan aikana rintamalta. Näin hän kuvaili oloaan siellä, sillä löysin vanhoja 
sodanaikaisia kirjeitä vintiltä, kun kannoin sinne sahanpuruja lämpöeristeeksi joskus takavuosina.
 Ja nythän minulla on vapaus tulla ja mennä, mikä tarkoittaa nykyistä elämäntilannettani, mikä 
voisi kai olla toinenkin. Voipa sanoa, että kaikkia mahdollisuuksia ei ole ehkä nuoruudessa ja 
myöhemminkään tullut käytettyä. Onko siinä ollut sitten vapaa valinta vai se "kohtalo" määräävänä 
tekijänä, sitäpä ei maksa vaivaa enää fundeerata.


Ja voihan olla niinkin, että sitä hyvää en ole 
todellakaan löytänyt jos moni muukaan, 
ja huonompaan en ole sitten tyytynyt..
no näin nyt kuitenkin leikillisesti sanottuna..
Tuo romanttinen kuva jostakin menneisyyden 
hämärästä kuvaa myöskin joitakin aivan toisia 
kyyhkyläisiä kuin vaikkapa minua morsiameni 
kanssa.

Nivalan Karvoskylällä 1958-59 väliaikaisena opena oltuani edellisen vuoden
H:ngin yliopistossa maatalous- metsätieteellisessä ehkäpä jokseenkin
vaatimattomalla menestyksellä.
Vas. yliop. Vesa Uusisalmi, yliop. Seija
Viitakangas Raudaskylältä (suuntautunut myöhemmin kuulemma apteekki-
alalle), Johtajaope Paavo Kangas, ja takana op. Heljä Turja.


Opet



Mutta kuitenkin tämmöinenkin kuva löytyi albumistani. Siinä on kaksi komiata pariskuntaa
Nivalan Karvoskylän koululla helluntaina vuonna 1959. Sinne ovat jääneet muistojeni kuva-
galleriaan, ja tuntisiko tuosta enää edes meikäläistä ( oikealla )?
Takana Lassi Myllylä, mie.
Edessä Seijan ystävä ja sisko Raudaskylältä.
Istuin usein Lassen mopon kyydissä etsiessämme tyttöjä kylältä vanhoista pitkistä hirsitaloista.
Isännät sanoivat, että nyt hän on saanut kisällinkin mukaansa tarkoittaen minua tietenkin.
Kaveri on kuulemma kuollut Ruotsissa.




Laitetaanpa laineita lisää..



Tässäpä roikutaan asuntoni parvekkeella.



Ja tässä taas on helluntai 1959..hmmm..








Kuuntele!!(klikkaa!)
Minä olen♪♫♪♫
Kuka minä olen?
En tiedä.
En piittaa.
Kunhan olen.

Eipä minun nyt tarvitse toisaalta kannella vesiäkään ämmänlängillä sen "toisen" komennossa noin
kuvaannollisesti sanottuna ja sananmukaisesti kuvan osoittamalla tavalla.

♫₪₪₪₪₪₪₪₪₪₪₪₪♫


http://www.tunturisusi.com/






              




₪₪₪₪₪₪₪₪₪₪₪₪₪₪₪₪₪₪₪





Siinäpä onkin ensimmäinen  todistukseni vuodelta 1943, ja olen päässyt jopa toiselle luokalle
Kittilän kansakoulussa.
Laulusta näyttää olevan jo silloin välttävä 5, mutta uskontopa onkin kiitettävä 9. Eipä ole sittenkään
yhtään hullumpi alku elämän kiertokoulussa...








Tässä on Tytintalo kesäisessä kukkaloistossa v.2003.



Sonia on siinä kesällä 2003 juhannuskukkien keskellä vanhan riihen edustalla.





Eino Leinon sanoin Lapin kesästä:


 

Lapissa kaikki kukkii nopeasti,
maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin.
Tuot' olen aatellut ma useasti,
kun katson kansan tämän vaiheisiin.

Miks meillä kaikki kaunis tahtoo kuolta
ja suuri surkastua alhaiseen?
Miks meillä niin on monta mielipuolta?
Miks vähän käyttäjiä kanteleen?

Miks miestä täällä kaikkialla kaatuu
kuin heinää, - miestä toiveen tosiaan,
miest' aatteen, tunteen miestä, kaikki maatuu
tai kesken toimiansa katkeaa?

Muualla tulta säihkyy harmaahapset,
vanhoissa hehkuu hengen aurinko.
Meill' ukkoina jo syntyy sylilapset
ja nuori mies on hautaan valmis jo.

Ja minä itse? Miksi näitä mietin?
Se merkki varhaisen on vanhuuden.
Miks seuraa käskyä en veren vietin,
vaan kansain kohtaloita huokailen?

On vastaus vain yksi: Lapin suvi.
Sit' aatellessa mieli apeutuu.
On lyhyt Lapin linnunlaulu, huvi
ja kukkain kukoistus ja riemu muu.

Mut pitkä vain on talven valta. Hetken
tääll' aatteet levähtää kuin lennostaan,
kun taas ne alkaa aurinkoisen retken
ja jättävät jo jäisen Lapinmaan.

Oi, valkolinnut, vieraat Lapin kesän,
te suuret aatteet, teitä tervehdän!
Oi, tänne jääkää, tehkää täällä pesä,
jos muutattekin maihin etelän!

Oi, oppi ottakaatte joutsenista!
Ne lähtee syksyin, palaa keväisin.
On meidän rannoillamme rauhallista
ja turvaisa on rinne tunturin.

Havisten halki ilman lentäkäätte!
Tekoja luokaa, maita valaiskaa!
Mut talven poistuneen kun täältä näätte,
ma rukoilen, ma pyydän: palatkaa!
















Kuoleva unelma




http://www.lapinliitto.fi/






Kittilän kesä 2005

Tervetuloa nauttimaan ihanista, pitkistä kesäpäivistä ja keskiyön auringon tunnelmasta!

Ounasjokijotos 1.-3. heinäkuuta 2005

Tule kokemaan aitoa jokielämää päiväksi tai useammaksi. Melo, souda tai huopaa. Jutaa joella alavirtaan
ja osallistu ikimuistoiselle jokijotokselle. Pulahda hietikolta virkistymään puhtaaseen veteen. Yövy keskiyön
auringon alla. Suikuloi koskissa kanootilla, kajakilla tai sauvo jokiveneellä. Tutustu tarkemmin ohjelmaan
alla olevista linkeistä. Tervetuloa!



Perjantai 1.7.klo 10.00 startti. Etappi 1 Raattama -Tepasto: Matkaan lähettäjänä nimismies Ossi Hyvönen.
Melontaa ja soutua kuohuissa ja suvannoissa, kosket osin vaativia. Osuus sopii melontaa osaaville, ei
aivan aloittelijoille. Päivän mittaan kolme virkistystaukoa, perillä Tepastossa Ounasrannan majoilla noin klo 20.
Wanhan mallin ohjelmalliset kyläiltamat ja latotanssit klo 20-03, sauna, ruokailu, iltanuotio, yöpyminen.

Lauantai 2.7.klo 10.00 startti. Etappi 2 Tepasto-Köngäs:  Päivän mittaan kaksi rantautumista levähdystaukoineen,
saapuminen Ounaskievariin Könkäälle noin klo 17. Sauna, Jokivarren Pitopäivällinen, toiminnallinen iltaohjelma
sekä yöpyminen. Köngäskosken Kanoottiralli, joukkuekisa 2-hengen partioille. Raiskin kanoottikurssi vasta-
alkajille tai melonnasta vasta haaveileville. Oppien jälkeen rohkenet jo mukaan seuraavalle etapille!

Sunnuntai 3.7. Etappi 3 Köngäs-Levi (Hossansalmi): klo 12 startti: Kanoottien ja veneiden joukkoon liittyy
jokilautta. Raiskin kanoottikurssi & Köngäskosken laskua kumirenkaalla tai ponttoonein.

 

Kalastusalueen sivut www.ounasjoki.fi

Lisätietoja reitin etapeista:

Lisätietoja:
Levin matkailu Oy, puh 016-639 3300 /
www.levi.fi
Kittilän kunta, elinkeinotoimi, puh 016-648 428 / elinkeinoasiamies Tero Rantanen


 

Kittilän kesämarkkinat 8.-11. heinäkuuta 2005

Minä olenkin oikea Markkinapoika, koska olen syntynyt markkina-aikaan
6.7.1935..

Ja nyt on vielä sitten
330-vuotis juhlavuosi.

Vuonna
1675 ensimmäinen kesäkirkko järjestettiin heinäkuun toisena viikonloppuna Kelontekemässä.
Nyt 330 vuotta myöhemmin voidaan jälleen palata Kelontekemään ja juhlia kesämarkkinaperinnettä,
joka kesäkirkon ympärille kehittyi. Markkinat on tunnettu monella nimellä kesäkirkkomarkkinoina,
vikatemarkkinoina, markkinamessuina ja nykyisinä kesämarkkinoina.

Markkinoiden-aattona torstai 7.7 alkaen klo 18
Avajaisjuhla jonka avaa lääninrovasti Jouko Lepistön toimittama iltarukoushetki. Malminetsijät palkitaan.


Kelontekemän tunnelmalliset kesäillan iltamat ja kylätanssit luonnonkauniin järven äärellä: teatteria, tanssit,
savustettua paikallista kalaa ja aitoa lappilaista tunnelmaa.

perjantai 8.7 kesämarkkinoiden avajaiset klo 12

Juhlallinen vanhanajan avajaiskulkue, lähtö Kittilän kirkon edestä ja kulkue päättyy markkina-alueelle
koulukeskuksen pihalle mukana markkina väkeä, soittajia, hevosia kärryineen

Luvassa on mukavaa yhdessäoloa, hyviä ostoslöytöjä ja hauskaa ohjelmaa

Tapahtumia
8-11.7
perjantai 8.7
lauantai 9.7
sunnuntai 10.7

Markkinapaikkojen varaukset: Kittilän yrittäjät ry Erja Kenttälä 0400-225240

 

Lisää kesätapahtumia löydät
Levin Matkailu Oy:n sivulta:
www.levi.fi




    ⌠♫♪♫⌡


PILVILINNOJA

Iltapäivän koi
salmen hopeoi
väre järvenselkää viiltää.

Sinne salmen luo
aatos sillan suo
rakentaa, missä kummelit kiiltää.

Rinteille raunion
asunnon aution
minä riemujen rippeistä raivaan.

Siintävi vetten vyö,
laine kun luotoon lyö
kajastellen kaukaisen taivaan.

Siellä auki on tie,
salmien väylään vie
runon purret ja purjeet puuntaa.

Etsiä, eksyä niin
onnensa ongelmiin
kun ei ole äärtä, ei suuntaa.

Sammuu jo illan koi,
kuovin ääni kun soi,
ja rientävi rannan raitaan.

Hohtavi taivas ja maa,
päivä kun pilvien taa
käy kruunaten iltailmaan.

“Pohjan” saunakalliolla Sääksmäellä 7.8.1947 Larin-Kyösti.













Vie sävel muiston niittyjen luo, niin palaa mieleen taas onnen aika tuo. Taas puron muistan ja loisteen auringon, taas niitty vihrein mun mielessäni on. Vie sinun luokses tie niin huoleton. Pois on jo niityn vihreys kai. Ei puro virtaa, pois päivän valo sai. En enää koskaan kai löytää häntä voi, ken mulle kerran niin suuren ilon soi. Yö niityt vihreimmät mustiski loi. On sadepilvet yllä niittyjen, ystävääni mistään kai löydä minä en. Yön usvaan pois jo kaikki häviää, sydämeni lämmön pois talvi hyydyttää. Jos on sydän lämmin rinnassa sun, niin ehkä kertoo se myös toiveistani mun. Jos vielä muistaa voit niityn entisen, niin saavut jälleen kuin uni suloinen. Taas kanssasi alkaa saan rakkauden.






Tämä sivu on omistettu DreamSingerille,
kuvan oikeudet DreamSinger..

Levollisuus( = linkki )


 

Käpyriihi on toiminut riihen kaltaisesti käpyjen karistamona. Rakennus valmistui jo 1920 -luvun taitteessa. Riihi toimi aikoinaan myös kittiläläisten virkistyspaikkana. Se toimii muun muassa kilpahiihtokeskuksena.---





 Muistan itse, kuinka 50- luvulla pidettiin Käpyriihellä Kittilän Yhteislyseon metsätaloustunteja 5. luokalla, ja kuinka usein urheilutunneilla hiihdettiin siellä valmiilla kilpahiihtoladuilla. Rakennus on sodan jälkeen jäänyt muistoihin poltetun Kittilän talviurheilupaikkana.





 Aakenusjoen sillan rakennusmiehet mestareineen. Silta valmistui 1932 ja tuhoutui Lapinsodassa 1944.
Rakennusmiehet vasemmalta Maurits Särkelä, Eeli Autto, Joonas Takala, Hannes Kiiskinen, Aulis
Särkelä, Ahto Junttila, Hannes Rauhala ja Juho Vasara. 
Takarivissä Matti Lehtinen, ?, Santeri Kiiskinen, Einari Rauhala ja mestari "hilkku"- Helenius. Kuvan
lähetti Martti Ala Kittilästä 2004 Lapin Kansaan.


Miss Universum Armi Kuusela

Vuoden 1952 Miss Universum Armi Kuusela kävi vierailulla kotipitäjässään Muhoksen urheilijoiden luona Pohjois-Pohjanmaan ammattikoululla 1950-luvulla. Kuvan hänestä otti kuvan lähettäjä kostamolainen Rauno Kostamo. Joku lappilaisista oppilaista antoi Kuuselalle Lapinlakin.




Linja-auto tankilla 1940-luvulla.

 Linja-autoon tankataan kiinteää valkoista "biodiisseliä" eli koivupilkkeitä. Koivunpilkkeitä oli kuvan lähettäjä, rovaniemeläinen Timo Vuolio hakkaamassa alle seitsemänvuotiaana kesällä 1943 Rovaniemen Valtakadun ja Ounaspuistikon kulmassa. Koivun runkoja ”leikkiauton rattaiksi” sirklasi joku vanhempi mies. Kauppalan naiset, pojat ja tytöt hakkasivat rattaat omilla kirveillään pilkkeiksi. Talkoolaisia oli usein paikalla yli 20.

Minä olin tuohon aikaan 8 -vuotias ja muistan hyvin nämä
puukaasutin- eli häkäpönttöautot.
Niitä oli vielä käytössä evakosta tulon jälkeenkin (1945), kun oli sodanjälkeinen pula- aika.



http://www.ekoautoilijat.fi/index.htm




Pohjois-Suomen uutiset


"Maan korvessa kulkevi lapsosten tie,
heitä ihana enkeli kotihin vie.."


Lapinkansa


22.05.2006

Lordi voitti Eurovision laulukilpailut
22.05. - 01:20

STT

Suomen edustaja Lordi voitti lauantai-iltana käydyn Eurovision laulukilpailun Ateenassa Kreikassa. Voitto on Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen euroviisuvoitto.

Samalla Lordi teki kaikkien aikojen piste-ennätyksen. Lordin Hard Rock Hallelujah keräsi peräti 292 pistettä. Eroa toiseksi sijoittuneeseen Venäjään kertyi 43 pistettä. Kolmanneksi euroviisufinaalissa nousi Bosnia-Hertsegovina.

Suomi keräsi täydet 12 pistettä Tanskasta, Ruotsista, Norjasta, Virosta, Puolasta, Britanniasta, Islannista ja Kreikasta.

Kymmenen pistettä Suomelle antoivat Andorra, Kroatia, Irlanti, Liettua, Saksa ja Espanja. Kolmanneksi parhaaksi eli kahdeksan pisteen arvoiseksi Suomen noteerasivat Slovenia, Latvia, Belgia, Sveitsi, Venäjä ja Ranska.

Nollille Suomen ja Lordin jättivät ainoastaan Armenia, Monaco ja Albania.

Lordi seurasi artistilämpiössä pistelaskun kehittymistä kaikessa rauhassa. Lordi onnitteli kyltillä syntymäpäiväänsä juhlinutta isäänsä. Ryhmän kylteistä löytyivät myös tekstit ”We love you” ja ”Otetaanpa maltilla siellä Suomessa”.

Jo pistelaskun puolivälissä kisan ennakkosuosikki, Kreikan edustaja Anna Vissi osasi vastata juontajan kysymykseen kisan voittajasta yhdellä sanalla:

- Suomi.

Ja Suomihan se oli. Lordin seurueessa oli kisan jälkeen riemu syystäkin katossa.

- Aivan mahtavaa. Ja nyt Lordia viedään, Lordin levy-yhtiö Sony BMG:n brand manager Katja Toivanen säteili voiton jälkeen.

Samoissa tunnelmissa oli myös Lordin delegaatioon kuuluva Tommi Niemi.

- Upeat tunnelmat. Ja nyt sitten kauhea hässäkkä päällä, Niemi sanoo kuulostaen kuitenkin siltä, että hässäkkä on hyvinkin tervetullut.

Ateenassa kilpailua seuraamassa ollut tämän vuoden kirjallisuuden valtionpalkinnon voittaja Juha Itkonen pitää Lordin voittoa jokseenkin ihmeellisenä temppuna.

- Ei olisi uskonut, että näin voi käydä. Kyllähän täällä Ateenassa Lordi-kuume nousi koko ajan, mutta vielä alkuviikosta voittomahdollisuudet tuntuivat olevan noin promillen luokkaa, Ateenassa toimittajana häärivä Itkonen sanoo.

- Tämä oli minulle ensimmäinen Eurovision laulukilpailun finaali paikan päällä. Kivaa, että heti ensimmäinen kerta oli myös näin hieno, itsekin bänditouhuissa mukana ollut kirjailija luonnehtii.

Suomen euroviisuklubin puheenjohtaja Martti Immonen on tietysti Lordin voitosta enemmän kuin tyytyväinen.

- Niinhän tämä meni kuin pitikin. Olen hemmetin tyytyväinen ja kiitollinen Lordille, että hän jaksoi vetää raskaan Ateenan-keikan niin hyvin läpi. Se on suoritus, josta jokaisen suomalaisen tulee olla ylpeä, Immonen hehkuttaa.

- Nyt Suomessa uskotaan, että euroviisuissakin voi menestyä. Välillä tuntui jo siltä, että usko on mennyt. Nyt se on palautettu, Immonen vakuuttaa.

Maskin takaa on
helpompi toimia”

Suomalaisten uusin sankari Lordi ei suinkaan pelmahtanut tyhjästä musiikkimaailmaan kevään euroviisukarsinnoissa. Rovaniemen rockhirviöt valloittivat kotimaan myyntilistoja jo vuonna 2002 Get Heavy -levyn voimin.

Bändin esikoisalbumi myi tuolloin komeasti platinaa eli yli 30 000 kappaletta. Get Heavy sai myös Emma-palkinnon vuoden 2002 parhaana hardrock/metalli-albumina. Sinkku Would You Love A Monsterman raikasi singlelistalla yli puoli vuotta.

- Maskin takaa on helpompi toimia. Olen mieluummin joku muu kuin oma itseni, vaikka omakin persoonani on melkoinen linssilude. Kun vedän bändin treeneissä ilman maskia, olen toivoton tapaus, Mr. Lordi kertoili vuonna 2002 STT:n haastattelussa. Samalla hän myös kiisti bändin olevan vitsi tai huumoriprojekti.

Osan bändin jäsenistä kerrotaan alunperin tavanneen toisensa vuonna 1995 järjestetyllä Kiss-risteilyllä. Orkesterin muihin esikuviin kuuluvat muut 1980-luvun legendaariset heavyrockretkueet WASP, Twisted Sister ja Alice Cooper.

Lordin keulahahmo, Mr. Lordi, tunnetaan siviilissä nimellä Tomi Putaansuu. Muut jäsenet rumpali Kita, kitaristi Amen, basisti Ox ja kosketinsoittaja Awa eivät ole oikeita nimiään julkisuudessa esitelleet.

Lordin toinen levy The Monsterican Dream vuodelta 2004 ei yltänyt esikoisen myyntilukuihin. Sen sijaan uusimmasta tuotoksesta, maaliskuussa julkaistusta Arockalypsesta hirviölle ojennettiin kultalevy toukokuussa. Maaliskuun alkupäivinä ei kotimaan euroviisukarsintojen voitto ollut vielä tiedossa.

- Kun lähdimme karsintaan mukaan, ajattelimme että otetaan nyt ilmainen tv-aika pois kun sellaista kerran tarjotaan. Nyt on kuitenkin alkanut tuntua siltä, että Ateenaan olisi loppujen lopuksi kiva lähteä. Luulen, että meillä olisi hyvä mahdollisuus napata kaikkien aikojen suomalaissijoitus. Ongelma on se, miten läpäisemme Suomen-karsinnan, tuleva viisuvoittaja murehti tuolloin STT:lle.




7 Päivää - lehti julkaisi tänään kannessaan Lordin kuvan ilman maskia, vaikka hän oli toivonut, että niin ei tehtäisi. Oikeastaan kuva muistuttaa paljon naamarimaskia.


Hard Rock Hallelujah -sanat

24.5.2006 12:13

(KARI PEKONEN)

Hard Rock Hallelujah!
Hard Rock Hallelujah!

The saints are crippled
On this sinners' night
Lost are the lambs with no guiding light

The walls come down like thunder
The rocks about to roll
It's The Arockalypse
Now bare your soul

All we need is lightning
With power and might
Striking down the prophets of false
As the moon is rising
Give us the sign
Now let us rise up in awe

Rock 'n roll angels bring thyn Hard Rock
Hallelujah
Demons and angels all in one have arrived
Rock 'n roll angels bring thyn Hard Rock
Hallelujah
In God's creation supernatural high

The true believers

Thou shall be saved
Brothers and sisters keep strong in the faith
On the day of Rockoning
It's who dares, wins
You will see the jokers soon'll be the new kings

All we need is lightning
With power and might
Striking down the prophets of false
As the moon is rising
Give us the sign
Now let us rise up in awe

Rock'n roll angels bring thyn Hard Rock Hallelujah
Demons and angels all in one have arrived
Rock 'n roll angels bring thyn Hard Rock
Hallelujah
In God's creation supernatural high

Wings on my back
I got horns on my head
My fangs are sharp
And my eyes are red
Not quite an angel
Or the one that fell
Now choose to join us or go straight to Hell

Hard Rock Hallelujah!

Hard Rock Hallelujah!
Hard Rock Hallelujah!
Hard Rock Hallelujah!

Rock 'n roll angels bring thyn Hard Rock
Hallelujah
Demons and angels all in one have arrived
Rock 'n roll angels bring thyn Hard Rock
Hallelujah
In God's creation supernatural high

Hard Rock Hallelujah!

Sävel ja sanat: Mr Lordi





Helsinginsanomat


Lapinkansa 4.9.2006..









 8
Tulipa käytyä eilen puolukassa. Marjoja on kyllä kohtuullisesti huolimatta kuivasta kesästä. Hilla -ja mustikkasato oli kyllä heikko tänä kesänä.
Tarkoitus on käydä vielä puolukassa, kunhan ilmat ovat suotuisat. 
 On 9.syyskuuta 2006, ja ruska tekee parhaillaan tuloaan öiden pimetessä.
 Tänään on Levillä myös Ruskamaraton, ja väkeä tulee ympäri Suomea runsaasti.









471. ( 100 ) 04.08.1878 Åbo Underrättelser nro 208 sivu 2

Kauhistuttava itsemurha Kittilässä 1878.
Metsänhoitaja Ö. on räjäyttänyt itsensä hengiltä 1.1.1878. Räjähdyksen seurauksen hänen jalkansa lensi ikkunan läpi seitsemän sylen päähän pihalle, toinen silmä tarttui kattoon ja toinen silmä päätyi piippuhyllylle. Ylähuuli viiksineen löytyi pesukaapista, jonka ovi sattui olemaan auki.

 
Yllä oleva on
Pekka Nykäsen vapaa suomennos vanhasta lehdestä kotisivuillaan ja aikoinaan kaiketikin tosi tapahtuma noin suurin piirtein.




         Esko-Juhani  

 Tennilä

| Lapin kansanedustaja | | Eduskunta | | Kolumnit | | Runoilija | | Esittely | | Ota yhteyttä | | Aloitussivu |

 

LAPIN JA PIENITULOISTEN PUOLESTA  

Toverit Jakke Laakso ja E-J Tennilä

Esko-Juhani Tennilä, 56,  on ollut Lapin edustajana eduskunnassa vuodesta 1975 lähtien. Viimeksi pidetyissä eduskuntavaaleissa  maaliskuussa 2003 Vasemmistoliiton kansanedustaja sai Lapin suurimman äänimäärän, 10564 ääntä.

- Olenkin eduskunnassa ennen muuta juuri Lapin edustaja. Lappi on suurten mahdollisuuksien maakunta, mutta valtion roolin heikentäminen ja sen mukanaan tuoma aluepolitiikan alasajo tuntuu pohjoisessa  raskaana. Työttömyys on jurrannut pitkään 20 %  tienoilla ja maakunnan väki on vähentynyt rajun  muuttoliikkeen vuoksi.

- Lapin tilanteen parantaminen edellyttää perinteisen aluepolitiikan palauttamista, ts. riittäviä investointitukia aloittaville yrityksille. Näin saadaan aikaiseksi lisää pieniä yrityksiä, joita Lapissa on liian vähän. Tarvitaan myös Norjan mallin mukaisia helpotuksia pk- yritysten sivukuluihin sekä tuloverotukseen erityinen "pohjoinen vähennys", Esko-Juhani Tennilä linjaa.

- Laajassa mutta harvaanasutussa Lapissa korostuu valtion suora vastuu työttömyyden vähentämisestä ja myös palveluiden turvaamisessa. Tarvitaankin lisäys työllisyysmäärärahoihin ja kuntien valtionosuuksiin.

 

Köyhyys pois tästä vauraasta maasta

Esko-Juhani Tennilä korostaa, että Lapin ohella hänen sydämeni sykkii kaikille maamme pienituloisille ihmisille.

- En ole voinut eduskunnassa äänestyksissä  hyväksyä pienituloisimpien ihmisten etuuksien huonontamista. Nyt on aika korjata laman ja leikkausten arvet. Se edellyttää, että korotetaan työttömyysajan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea sekä maksamalla jatkossa asumistukea opiskelijoille myös kesäkuukausien ajalta. Kansaneläkkeen tasokorotus tulee tehdä jo vuoden 2004 alussa. Toimeentulotukisäädöksiä on siten muutettava, että lapsilisän korotus todella lisää myös pienituloisten lapsiperheiden tuloja. Vuonna 1997 tehty toimeentulotuen leikkaus on peruttava. Olen tehnyt lakialoitteen yhdistelmätuen 30 % korottamisesta.

Tekeillä "hiipivä työreformi"

Esko-Juhani Tennilä on eduskuntavaalien jälkeen haastanut eduskunnassa keskustelun "hiipivän työreformin" torjumiseksi.

- Työllistävien  toimien lisääminen on välttämätöntä, mutta samalla on pidettävä huolta siitä että maksettava palkka on riittävä. Nyt on olemassa vahvoja paineita synnyttää Suomeen laaja matalapalkkasektori. Sen torjuminen edellyttää vasemmiston ja ay-liikkeen tiivistä yhteistyötä.

EU-puolustus torjuttava

Kiireisiä toimia vaatii myös EU:n militarisoimisen torjuminen.

- EU:n militarisointi johtaisi siihen, että sotilasmenot myös jäsenmaissa kasvaisivat. Suomen osallistuminen EU-puolustukseen veisi Suomen myös Natoon, jonka perustalle EU-puolustusta rakennetaan, Tennilä varoittaa.

 

Pitäkää yhteyttä

Esko-Juhani Tennilä pitää kansanedustajan työtä tärkeänä ja vaativana työnä.

-  Koitan eduskunnassa edistää Lapin ja pienituloisten asiaa. Se tapahtuu toimimalla aktiivisesti eduskuntaryhmässämme sekä ottamalla aktiivisesti osaa salin keskusteluihin, tekemällä aloitteita ja kyselyitä jne. Myös valiokuntatyö antaa mahdollisuuksia asioihin perehtymiseen ja niiden ajamiseen. Niiden aiheet saan usein suoraan ihmisiltä, johon pidän tiivistä yhteyttä puhelimen välityksellä ja kiertämällä Lappia viikonvaihteissa ja lomilla.

Esko-Juhani Tennilän uusimmat eduskunnassa pitämät puheenvuorot ja eduskuntakyselyt löytyvät Eduskunta -linkistä

Tästä  pääset eduskunnan viralliselle sivulle, josta löytyy tietoja eduskunnan tapahtumista ja eri kansanedustajista.


Maaherralta erinomainen markkinatalousanalyysi

Lapin Kansa 3.tammikuuta 2009.

Puheenaihe

Lapin läänin maaherra Timo E. Korva analysoi uudenvuoden vastaanotolla pitämässään puheessa erittäin terävästi maailmanlaajuiseen talouskriisin johtanutta sääntelemättömän markkinatalouden aikakautta. Korva totesi, että valta tässä systeemissä on luisunut pörssiyhtiöiden johtajille, jotka ovat tehneet itsestään optioilla ja muilla konsteilla säädyttömän rikkaita osakekursseja ylöspäin vedättäessään. Vastuuta kokonaiseduista ei ole kannettu tippaakaan.

Luultavasti Korvan analyysin viiltävyyteen vaikutti hänen kokemuksensa Kemijärven kaupunginjohtajana Stora Enson uuden pääjohtajan lakkauttaessa - kannuksia hankkiessaan - kannattavan sellutehtaan. Valtion johto levitteli vain käsiään, kun aluepoliittisin perustein aikanaan luotu kannattava tehdas pantiin kiinni ja työntekijät irtisanottiin.

Säätelemätön markkinatalous, toisin sanoen villi kapitalismi on nyt tullut tiensä päähän. Valtion onkin nyt astuttava uudelleen ja päättäväisesti areenalle ja palautettava itselleen se johtorooli, joka sille viimekätisenä vastuunkantajana ja myös talouskriisin maksajana kuuluu.

Ensivaiheessa on elvytettävä kotimarkkinoita. Tältä osin on kiireisintä saada aikaan maksamaalisen paljon ja nopeasti valtion tukemaa rakentamista mukaan luettuna korjausrakentaminen ja remontit. Helmikuussa eduskunnaan päätettäväksi tulevaan elvytysbudjettiin pitää laittaa tuntuvasti lisää rahaa myös nopeasti käynnistettävissä oleviin tie-, silta- ja rataöihin.

Valtion rahaa tulee osoittaa myös laajakaistan rakentamiseksi niille harvaanasutuille seuduille, joihin kaupallisin perustein toimivat operaattorit eivät ole nopeaa tietoyhteyttä halunneet tuottaa. Tässä näkyy mitä merkitsi se, että aikoinaan valtiojohtoinen Sonera pääsi markkinahumussa täysin irti politiikan kontrollista ja päätyi lopulta ulkomaalaisomistukseen.

Verotulojen kasvun pysähtyminen tuottaa myös Lapin kuntiin entistäkin hankalamman tilanteen. Pahinta mitä voi tapahtua on se, että kunnissa ruvetaan paniikissa leikkaaman palveluita ja vähentämään väkeä, mikä vain lisäisi työttömyyttä.

Varoittavia esimerkkejä vääristä säästöhankkeista on jo tullut tietoon. Niihin kuuluvat Kittilän, Kolarin, Muonion, Enontekiön ja Sallan suunnitelmat terveyskeskustensa yöpäivystyksen siirtämisestä Rovaniemelle, enimmillään siis jopa satojen kilometrien päähän. Toteutuessaan tällainen säästötoimi tuottaisi turvattomuutta asukkaille ja olisi karhunpalvelus myös Lapin matkailulle. Jos yön aikaan sattuisi matkailijoihin kohdistuva iso liikenneturma eikä lääkäriapua paikkakunnalta löytyisi, uutiset maailmalla olisivat Lapin kannalta karmeita.

Valtion maksamien kuntarahojen tuleva taso ja jakoperusteet ovat tulossa päätettäväksi tänä vuonna. Siihen päätäntään Lapin on vaikutettava koko voimallaan niin, että myös meillä voidaan varmistaa kunnolliset ja kattavat kuntapalvelut lähellä asukkaita maakunnan kaikissa kunnissa. Kuntaleikkausten tielle lähteminen olisi käsien pystyyn nostamista ja antautumista.

Oikeaan elvytyspolitiikkaan kuuluu myös pienituloisten kulutuskyvyn turvaaminen. Hehän taatusti panevat rahansa ja myös lisärahansa kulutukseen.

Tältä osin pääministeri Matti Vanhanen ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen ovat tehneet tosi suuren möhläyksen jakamalla vuoden alussa voimaan tulleet verohelpotukset prosenttiperusteisesti. Siksi niistä hyötyvät euromääräisesti eniten ne, joiden tulot ovat suurimmat. Pääministerille itselleen rapsahtelee verohelpotuksen seurauksena tilille toista sataa euroa lisää kuukaudessa, kun taas pienipalkkainen siivoaja saa lisää vain 15 euroa kuukaudessa. Pääosa eläkeläisistä ja kaikki työttömät jäivät - tulojensa pienuuden vuoksi - kokonaan verohelpotusta paitsi.

Möhläystä on korjattava helmikuun elvytysbudjetissa tekemällä tasokorotus työttömille nyt vain 15 euroa päivässä käteen antavaan työmarkkinatukeen sekä nostamalla pieniä eläkkeitä ja opintotukea, johon vuosi sitten saadun korotuksen ruoan ja asumisen kallistuminen on vienyt jo kokonaan. Myös asumistukea on korotettava ja sitä on parannettava muutoinkin vuokrien noustessa hurjasti.

Uusliberalistisen äärikovan markkinamenon kausi on lisännyt jyrkästi tuloeroja ja kasvattanut eriarvoisuutta. Nyt valtion ja sitä myöten politiikan ottaessa uudelleen vastuun johtotähdeksi on otettava huolenpito kaikista ihmisistä. Suomen vahvuus on ollut eheydessä ja sen tavoitteluun on palattava.

Esko-Juhani Tennilä

Kirjoittaja on Vasemmistoliiton

kansanedustaja Lapista.









8.1. - Mies nauttii kauneuskylvystä lähteessä Kiinan Chongqingissa. Pikkukalat kuuluvat hoitoon; niiden väitetään napsivan pois kuollutta ihoa ja bakteereja.







Kahdet kaksoset ovat samasta perheestä Rovaniemen Viirinkylästä kai 40 -luvulta. Hiihtovälineet ja asut ovat tuttuja itsellenikin samalta ajalta.
Ruotsissa evakossa ollessa käytettiin ns. mäkisiteitä syksyllä 1944, ja kotiin palattua keväällä 45 oli mäkisiteitä vielä  käytössä Ruotsin tuliaisina. Niissä "monot" olivat kiinnitettynä siteeseen kengän kannan
kautta kiristettävällä nahkaremmillä.
Sen jälkeen  tulivatkin "Voitto"-siteet ja "Rotanloukut" erilaisine muunnoksineen.




Suomen suurin mänty Toivakassa.



Lauantai, joulukuu 30, 2006

Saddam Hussein

Kirjoittaja

Juhani Lohikoski
Itä-Helsinki, FI

Helsingin Sanomat ja Al Jazeera
kertovat, että Irakin entinen presidentti Saddam Hussein on hirtetty viime yönä rikoksistaan.

Miehittäjävallat, etenkin Yhdysvallat, on sanonut, että Saddam Husseinin tuomitseminen kuolemaan, ja sen toteuttaminen, ovat merkkipaaluja Irakin matkalla demokratiaa. Sanoihan ilmeisesti Bushin oppi-isänäkin oleva entinen Kiinan johtaja Maokin aikoinaan, että demokratia syntyy kiväärin piipusta.

Todellisuudessa Yhdysvaltojen johto on kerta toisensa perään yrittänyt väittää, että tämä ja tämä tapahtuma Irakissa tulee vakauttamaan tilanteen. Puheet ovat kuitenkin osoittautuneet tyhjiksi. Syy on yksinkertainen.Irakilaiset eivät vastusta miehitystä Al Zargawin, Saddam Husseinin tai kenenkään muun vuoksi, vaan siksi, että se tekee päivä päivältä heidän elämästään vaarallisemman. Valta osa irakilaisista ei saa päättää omasta elämästään, heillä ei ole työtä eikä toimeentuloa, liikkuessaan kaupungilla he saavat aina pelätä joutuvansa pommin uhriksi. Ainoa ratkaisu ongelmaan on miehittäjien lähtö maasta.

Saddam Husseinin järjestäminen pois päiviltään oli varmaan helpotus toisellakin tapaa Yhdysvaltojen johdolle. Yleensä on niin, että sodan hävinneet joutuvat oikeuteen. Nyt varmistettiin, että Saddam Hussein ei ole kertomassa ainakaan myöhemmin millaisia sopimuksia hän teki länsimaisten johtajien kanssa, ja kuinka he myivät hänelle tuhoaseita joilla tuhansia irakilaisia tapettiin.

Saddam Husseinia ei tule ikävä, hän teki kauheita asioita, joista hänet piti tuomita. Kuolemantuomiota en kuitenkaan kannata ja oikeudenkäynti ei ollut millään tavalla oikeudenmukainen. Eivätkä siellä olleet kaikki asiaan syylliset osapuolet länsimaisten johtajista lähtien. Tuntuukin, että kaikki Irakin menneet ongelmat haluttiin kasata Saddam Husseinin päälle ja sen jälkeen voidaan sanoa, että nyt ne on käsitelty.

Jokaisen tulisi ymmärtää Yhdysvaltojen tekopyhyys. Se halusi kiirellä saada Husseinille tuomion ja toteuttaa sen. Samaan aikaan paljon suuremmat rikolliset ovat edelleen vapaana. Yksi heistä, Chilen vallankaappausta johtanut Augusto Pinotchet, poistui keskuudestamme ironisesti ihmisoikeuspäivänä joulukuussa. Ei häntäkään koskaan tuomittu rikoksista. Suurin rikollinen istuu parhaillaan valkoisessa talossa. Katsotaan saadaanko häntä koskaan vastuuseen.

Taitaa olla niin, että niin sanottuja tyranneja tuomitaan harvemmin tekojensa mukaan vaan pikemminkin sen mukaan kenen puolella sattuu olemaan. Jos on Yhdysvaltojen liittolainen on paljon parempi mahdollisuus olla vaan kaveri, joka toimi demokratian parhaaksi.

Lähettänyt Juhani Lohikoski klo 10:30 4 kommenttia    

Hakusanat: George Bush, Irakin sota, pinochet, Saddam Hussein



 
Irakin presidentti 16.7.19799.4.2003
Edeltäjä Ahmad Hassan al-Bakr
Seuraaja Ghazi Mashal Ajil al-Yawer
Syntymäaika 28. huhtikuuta 1937
Syntymäpaikka Al-Awja, Tikrit, Irak
Kuolinaika 30. joulukuuta 2006
Kuolinpaikka Bagdad, Irak
Puolue Baath

 





 

 

 Olivatpa taas Eduskuntavaali 18. 03. 2007, ja Matti Enbuske on kirjoittanut mielenkiintoisen artikkelin Lapinkansaan. Siinä hän on valottanut myös Kariniemen - ja Salmensuvun sukujuuria ( Uusisalmen ).
Seurujärvi ja saamelaisuus.

Janne Seurujärvi on ensimmäinen kansanedustaja Ylä-Lapista. Tiedotusvälineissä on tuotu esiin historiallisen valinnan yhteydessä myös hänen saamelaisuutensa.

Seurujärvet edustavatkin mielenkiintoisella tavalla Lapin etnisyyden monimuotoista historiaa, johon liittyy eri väestöryhmiin tapahtunutta assimiloitumista.

Seurujärvien vaiheet Inarissa alkoivat 1890-luvun puolivälissä, kun kittiläläinen Mikko Mikonpoika Kariniemi eli Seurujärvi hankki omistukseensa Vallen suvun aikoinaan perustaman Partakon tilan. Mikko muutti asumaan Inarinjärven rantamille Partakkoon vuonna 1895. Hän oli kittiläläisen uudistilallisen Mikko Kariniemen poika. Isä Mikko oli saanut vahvistuksen uudistilalleen Seurujoen partaalle Kuivasalmen maakirjakylään vuonna 1851 ja käytti sukunimenään tilan mukaisesti myös muotoa Seurujärvi. Tuolloin 1800-luvulla he edustivat Lapinmaan talonpoikaistunutta väestöä.

Seurujoelle Kariniemet olivat tulleet Kittilän kirkonkylältä, jossa on Kariniemen vanha kantatila. Se oli puolestaan osa Salmen suvun veromaita, jolle muodostettiin vuoden 1763 verojärjestelyjen yhteydessä Salmen ja Kariniemen uudistilat. Salmi ja siis myös siitä haarautunut Kariniemi edustivat tuolloin Kemin Lapin metsälappalaista väestöä.

Salmen Erkki oli saanut hallintaansa 1740-luvulla vanhat Joakas- eli Joukaisen eli Juvakaisen suvun lapinveromaat Aakenusjokisuun lähettyviltä, osittain varmaankin sukulaissuhteiden avulla.

Joakakset olivat lähteneet köyhyyttä pakoon Norjaan mutta päätyivät Koutokeinon ja Peltojärven lapinkylien rajamaille asumaan. Myöhemmin Joakakset esiintyivät sukunimellä Kitti.

Salmi oli haarautunut Jääskön suvusta, joka oli tullut Kittilän puolelle Ounasjokivartta Rovaniemeltä 1670-luvulla. Rovaniemelle Jääsköt eli Jääskit olivat muuttaneet vuosisata aiemmin Kemin emäpitäjän suunnalta ja Kemiin aivan ilmeisesti nimensä mukaisesti Karjalasta ehkä jo keskiajalla.

Historian vaiheissa mukana ovat olleet kaikki Lapin asutukselliset elementit. Modernin ajan etnisyydellä voi siis olla perin mielenkiintoiset juuret, jotka tarjoavat sopivasti perspektiiviä tulevia päätöksiä valtakammareissa tehtäessä.

Matti Enbuske







Kittilän Yhteislyseon 3. luokka vuonna 1950.

Vas. ylhäällä tuonaikaisilla nimillä ja tämänhetkisillä tiedossani olevilla kuolintilastoilla. 
( 28.01.08.)

Tatu Paaso, Esko Vaara, Urpo Niskajärvi ( † ), Eino Ylläsjärvi ( † ), Onni Nikkinen, Ukko Holopainen ( † ), Unto Maijanen ( † ), Tatu Kurula, Matti Olli, Vesa Uusisalmi, Pertti Rantanen, Urpo Rauhala, Panu Haapala. ( † )

Seur. rivi vas.

Opettaja Viola Kaivola, Päiviö Puro ( † ), Raili Junttila, ? Rauhala, Laila Ekonoja, Raili Lampela, Mirja Huotari ( † ), Kirsti Takala, Oili Kumpula, Sinikka Puro, Hellevi Lukkarinen.

Seur. rivi vas.

Suoma Vaara, Ritva Filpus, Raili Alatalo, Eila Ala, Annikki Hangasvaara, ? ?, Ritva Jussila, Eila Hattukangas, ? ?, Anita Kantola, Elli Kinisjärvi ( † ) ja Mirjami Maijanen.





Kittilän Yhteislyseon opettajia 50- luvulta. Ylhäältä vasemmalta ? ? ja rehtori Kalle Nestori Koskela. 
Alhaalla ? ?, Toini Koivistoinen, Viola Kaivola ja Aino Vainikainen.





Tässäpä on opettajia evakon jälkeen v. 1945 Kaukosen väliaikaiselta koululta, joka oli Ojanperän talossa.
Vasemmalta tuntematon, Toini Koivistoinen ( "Mutsu" ), Aino Vainikainen ( "Hipsu" ) ja opettaja Tourula.





Kittilän kansakoulun opettajia 50- luvulla. Vasemmalta op. Halonen, op. Ylipalo, op. Niemelä, op.Tyyne Kouri, op. ?, op. Äkäslompolo ja pöydän päässä johtajaop. Juhani Aarrevaara.





Tässä on ylioppilaita vuodelta 1954 opettajineen. Kuva on vuodelta 2004. Vasemmalta Heikki Laurell, Elsa Nyström ( Kariniemi ), historianopettaja Leila Järvinen, biologian- ja metsätaloudenopettaja Aapo- Matti Salmi, Rauni Mäenpää ( Yliruokanen ) sekä Martti Kalliokoski. Taustalla vanha sodan jälkeen rakennettu koulurakennus, jossa minä kävin myöskin Kittilän Yhteislyseota 7 vuotta ja pääsin ylioppilaaksi vuonna 1955.



 

Vanha kuva: Kittilän Yhteiskoulun ylioppilaat
Ensimmäiset Kittilän Yhteiskoulun ylioppilaat 31.5.1950. Aikaa on kulunut kohta täydet 60 vuotta. Tytöt edessä (kaikki tyttösukunimillään): ensimmäinen ei muistissa, Viola Kaivola, Outi Erkkilä, Saara Karusaari, takana Kerttu Vaara, Lassi Kalliomäki, Harri Väisänen ja Esko Pirttijärvi. Kuvan lähetti Laila Leskinen Rovaniemeltä.
Lapin Kansa







Kittilän yhteislyseon ensimmäiset abit ja ylioppilaat vuodelta 1951 nimet lueteltuina: Liisa Hirvonen, Sirkka Junttila, Elli Koivuniemi, Pirkko Koskela, Rauha Köngäs, Kaija Nikula, Martti Ojala, Antero Virkkula ja ??. 
Sisareni pääsi ylioppilaaksi 1952, minä ja veljeni 1955 ja nuorempi sisareni 1960, kuvat kotisivuillani toisaalla.





Kittilän yhteiskoulun ensimmäinen koulurakennus 1924-1944. Kuvattu tienpuolelta. ( Kuva: Kittilän lukion kuva-arkisto ).





Kittilän yhteislyseon koulurakennuksen peruskiven muuraustilaisuus 13.4.1957. Kuvassa etualalla rehtori Wilho Rinne ja rovasti Eliel Auno. Heidän välissään näkyy tätini Hellin Alatalo, joka oli koululautakunnan jäsen.





Kittilän yhteiskoulun päärakennus myöhemmin ja etualalla asuntolarakennus, jossa minä kävin koulua vuodet 1948-1955 ja pääsin ylioppilaaksi.





Tässä peruskiven muuraustilaisuudessa näkyy myös rouva Auno hänen oikealla puolellaan. 





Opettajia vieraana Arto Kourin kodissa keväällä 1961. Vasemmalla lehtori Pirkko Remes keskustelee kirkkoherranrouva Ilta Rauha Raunion kanssa. Oikealla rehtori W.R.Rinne pohtii uusia haasteita, ja hänen takanaan on lehtori Veikko Jousi.( Kuva: Mikko Knuutin kuva-arkisto ).









Kallon vappumarssi vuodelta 1958.

Marssiminen ei lopu tähän vappuun 30.4.2008.

Vappumarssi: Perinnettä vaalitaan vielä parissa paikassa

Tapani Ranta

Rovaniemi

Poliittisia vappumarsseja nähdään tänä keväänä Kemissä ja Kolarissa. Nämäkään marssit eivät ole historian viimeiset, sillä vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Pertti Keränen kertoo, että vappumarsseja on tarkoitus lisätä ensi vuonna.

- Tavoitteena on kerätä väkeä useasta kunnasta samaan työväen vapputapahtumaan, kuten tänä vuonna on esimerkiksi Kolarissa, Keränen kertoo.

- Vappumarssi on merkittävä osa työväen vappuperinnettä. Se on poliittinen mielenosoitus ja edelleen ajankohtainen.

SDP:n puheenjohtajaksi pyrkivä kansanedustaja Erkki Tuomioja on kertonut, että vasemmiston vappumarssit joutavat historiaan. Samalla Tuomioja on käynnistänyt keskustelun marssien tarpeellisuudesta. Lapissakin on tänä vuonna monta poliittista tilaisuutta, mutta vappumarsseja vain kaksi.

Lisäksi hiihtokauden päätöstä juhlitaan marssien Levillä. Rovaniemellä opiskelijat vaeltavat kulkueena Lordin aukiolta Jätkänpatsaan lakitukseen.

Veteraani herkistyy

Vappumarssista puhuttaessa työväen veteraani herkistyy. Kaukosen kylässä asuva Taito Maunula, 77, oli marssimassa ensimmäisen kerran Maunujärvellä jo vuonna 1945.

- Se oli hieno tunne, kun oli saatu vapaus marssia eikä "ohrana" käynyt marssijoihin käsiksi, Maunula muistelee.

Maunujärven kylänraitti oli kilometrin mittainen ja saman pituinen oli myös vappumarssireitti. Marssilla olivat esillä SKP:n, Suomi-Neuvostoliittoseuran, metsä- ja uittotyöväenliiton sekä pienviljelijäin liiton liput. Näihin järjestöihin kaikki marssijat myös kuuluivat.

Jo 1940-luvun lopulla Maunula tuli vappumarssille Kaukosen kylään, jonne hän myöhemmin, vuonna 1958, muutti perheineen asumaan. Maunusta käveltiin kairan poikki kymmeniä kilometrejä. Tulvivan Loimiojan ylitys vaati taitoa Taitoltakin. Kerran Taito kastui houlevedessä niin pahoin, että sairastui ja pyörtyi varsinaisen vappujuhlan aattona.

Kaukosessa vappumarssi oli aina mahtava voimien ponnistus. Kylä sähköistyi keväällä, kun puuhattiin banderolleja ja harjoiteltiin ohjelmia. Alas fasismi, luki hakaristein koristellussa banderollissa.

Kaukosen kylä jakautui marssien suhteen kahteen osaan. Hakalassa ei marssittu, vaan pellolle ruvettiin levittämään sontaa, kun marssijoukko käveli ohi.

- Meillä oli tapana koventaa laulua sontakuorman luona, muistelee Maunula nauraen. Hänen mielestään nokittelu pysyi aina sopivissa mittasuhteissa.

Edesmennyt Aapi Kiviniemi oli myös oppositiossa. Hänen mielestään Kaukosen naiset vaativat vappumarssilla "lisää leipää" ja arkipäivänä yrittävät käydä lenkillä laihtuakseen.

Taito Maunula sanoo, ettei hän ole monta asiaa katunut niin paljon kuin sitä, että oli 80-luvulla siirtämässä Kaukosen vappumarssia Kittilään.

- Se oli kylän kannalta huono päätös.

Samoihin aikoihin työväenliikkeessä oli myös osapuolijako ja Taitokin joutui erotetuksi osastosta. Enemmistöläiset kulkivat vappumarssilla Kittilässä ja "änkyrät" kuten Maunula Kallossa.

Kallossa marssiminen on aikoja sitten lopetettu. Kittilässäkin oli marssien järjestämisessä kymmenen vuoden tauko, mutta viime keväänä marssittiin taas. Nyt Kittilän marssijoiden on määrä kokoontua Tunturi-Lapin yhteiseen vappuun Kolariin, jossa on myös vappumarssi. Taito Maunula oli viime keväänä pitkästä aikaa marssimassa ja lähtee tänäkin vuonna marssille, jos vain terveys antaa myöden.

Ei askel horju

Poliittiset kulkueet

Kemi: Vapunpäivänä kulkue kaupungintalon parkkialueelta kello 11.40. Juhla torilla kello 12.00 puhuu Markus Mustajärvi.

Kolari: Tunturi-Lapin yhteinen kulkue järjestäytyy Kolarin työväentalolla kello 11.30 ja lähtee liikkeelle kello 12.30, juhla Työväentalossa, puhuu Pertti Keränen.









Kansalliskirjasto - Digitoidut aineistot - Historiallinen sanomalehtikirjasto

 

Jomppepa

Leikki nyt kuitenkin myös sijansa saakoon täällä elämän armottomuudessa, tuumaili Jomppe        

eräänä syksyisenä iltana "vapaalla" ollessaan.


http://www.äkäslompolo.fi/valokuvia/kylan-ihmisista/kuoppa-friman.html


www.SA-kuva.fi


Alkuun